Vaikka Mark Williams onkin kaikkien täyspäisten snooker-seuraajien ykkössuosikki, on tämä silti niin hieno suoritus, ettei Williamsin tappio pahemmin kirpaise:

Myös Vafaein haastattelu kannattanee kuunnella.

Joulu on niskassamme tuota pikaa taas, mikä johtaa myös joululaulelmien luukuttamiseen monissa julkisissa tiloissa; jostain syystä erityisesti kauppakeskukset ovat erikoistuneet huudattamaan Katri Helenan Joulumaata, mitä kai olisi jonkinlaisena ihmisoikeusrikoksena pidettävä.

Jouluteemasta on sentään tehty joitakin ihan viihdyttäviä äänitaideluomia. Alla viitattuina muutama sellainen.

• Jupinaa: The Treacherous Three: Santa Rap
• Niin ikään jupinaa, vaan aavistuksen toisarvoista: RUN DMC: Christmas In Hollis
• Los Papines: El Pequeño Tamborilero
• Barbarito Torres: Ya Viene La Vieja

Now I am become Death, the destroyer of worlds.

Noam Chomsky on varsinainen monikykyälypää — miestä pidetään varsin yleisesti muun muassa modernin kielitieteen isänä (äidistä ei ole tietoa). Chomskyn muun CV:n tai aktiviteettien luettelemisessa tähän ei olisi mitään mieltä, mutta sen sijaan: alla olevalla videolla herra kertoo varsin kuivakkaan sävyynsä melkeän tarinan George W. Bushin ja Jacques Chiracin tapaamisesta vuonna 2003.

Tarina on viisiosaisen haastattelusarjan toisesta osasta — osat ovat:

1. The Responsibility Of Intellectuals
2. Science, Religion & Human Nature
3. Education and Economics
4. The Political System
5. International Relations

Valitettavan ajankohtaisesti nimetyn Coronan takaterassilla näytti tänään tältä:

Kiva kun kysyit: biljardi oli huonoa, ja sitä oli liian vähän. Pisnes taasen oli liian kallista, mutta silti lähes siedettävissä. Sitäkin oli tietysti ihan liian vähän.

Reissu-Lasse varsin kulmikkaana muistomerkkinä:

Idyllisen Kallion idyllisessä Tauno Palon puistossa seisoo varsin kulmikas Tauno Palon muistomerkki.

Nyt ollaan sentään kantakaupungissa; nimittäin Meilahdessa.

Ensin Teetä kahdelle,

ja sitten Stadi-jenga.

Historiallisista syistä ensimmäinen suoritus kohdistui toimeksiannon vastaisesti kantakaupungin ulkopuolelle, Herttoniemeen. Teos on Pallopojat Hertsikan ala-asteen pihalla. Kannattaa huomata, että Pallopojat on myös helsinkiläisen jalkapalloseuran nimi.

Tehtävä: vieraile jokaisessa kantakaupungin julkisen taiteen kohteessa. Ota valokuva kohteesta todisteeksi.

Kartalla aineistot Veistokset ja julkinen taide sekä Aluejako: kaupunginosat.

Lisätehtävä: etsi aineisto, jonka avulla voi muodostaa graafin, jossa kärkinä ovat Veistokset ja julkinen taide -aineiston kohteet ja sivuina lyhin kävelymatka niiden välillä. Ratkaise kauppamatkustajan ongelma.

Helsingin sanomat -niminen aviisi on hiljattain alkanut käyttää toimituksen jo vuosikämmeniä suosittelemaa Suur-Kallio-nimitystä kaupungin olennaisimmasta osasta, kuten esimerkiksi varsin komeasti otsikoitu juttu Puu-Vallilan asukkaat hermostuivat huumeklinikan tuomiin häiriöihin – Miksi ”opiaattien maantiede” keskittyy samalle alueelle, kysyy sovittelijaksi ryhtynyt Anja Snellman meille näyttää:

– – päihde- ja tukiasumispalvelut ovat keskittyneet vahvasti Suur-Kallion alueelle – –

Myös sanotun lehden viihdeliite on innostunut asiassa, mitä on tietenkin pidettävä hyvänä: Tässä 20 kivaa paikkaa Kalliossa ja yksi uutinen: On The Rocks laajentaa Fleminginkadulle, luvassa keikkojakin; toisaalta Aina käytettävissä:

Baari sijaitsee Aleksis Kiven kadulla Alppiharjun kaupunginosassa, mutta yleisesti siitä puhutaan ”Kallion Populuksena”, koska se sijaitsee Kallion kaupunginosan ja sen ravintoloiden läheisyydessä. Niin sanottuun Suur-Kallioon lasketaan Kallion lisäksi muun muassa Alppiharju.

On vaikea ymmärtää, miksi Suur-Kalliota halveerataan niinsanotulla, ja toisaalta miksi ei saman tien kerrota Suur-Kallion konstellaatiota ihan kerta kaikkiaan: se koostuu Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä. Jos mennään vielä Sörnäistenjärveä edemmäs kalaan (puhumattakaan Pitkänsillan-vääränpuoleisesta laitakaupungista), puhutaan sitten jo Super-Suur-Kalliosta, johon taasen kuuluu luvuton määrä toissijaisia kaupungin- ja muita osia.

Opetusmonisteen päätteeksi:

Viisaita sanoja.

Where would you look to find a crash course cheat sheet in immune cells worthy of David Feldman’s podcast marathon-thons? Most probably to Henry Hakamäki. Where would you look to get said cheat sheet distributed? Not necessarily Henry Hakamäki (he’s probably very busy), but download it here. File received via email, copied, repurposed, renamed and looked at with permission of the original author. Enjoy.

Joskus puunilaissotien aikaan, kun vielä saatoin vahingossa kuulla radiota, joku radiohenkilö esitteli seuraavaksi jonossa olevan kappaleen jokseenkin sanoin tässä sitten maailman funkein torvisektio, Tower of Power – – . Väite oli naurettava ainakin kahdesta eri syystä: tällaiset top 1 -listaukset ovat ihan pöhköjä; toisaalta on vaikea kuvitella, että mikään tässä maailmankaikkeudessa olisi funkympää kuin The Horny Horns. Jollet usko, niin kannattaa katsastaa todella funkyt teokset A Blow for Me, a Toot to You (samannimiseltä levyltä); Four Play (samalta levyltä); Maceo and the Macksin Soul Power ’74 (eritoten parkerin soolon “bileosuus”, joka alkaa suunnilleen tästä) tai vaikkapa The J.B.’sin Givin’ up Food for Funk:

Kevyesti annotoitu haastattelusuositus haudanvakavista teemoista.

…joskin vain kahdelta eri terassilta.

Tältä voi näyttää Grand Georgian kannelta käsin:

Helsingin taivas näyttänee suunnilleen samalta eri puolella kaupunkia, mutta tältä se näytti taannoin Konepajan Biergartenissa:

Sitten taas, jos edellä sanotussa paikassa kääntää kameraa snadisti, saattaa silmään osua jotain tämänlaista:

Terassilla oleskelu on edelleen erittäin paheksuttavaa, mutta sitä pitäisi silti vieläkin suosia pelkästään tartuntatautisyistä. Tällaiselta saattaa näyttää Tokan linjan alkoholikeitaan avolouhoksessa, jos kääntää katseensa hetkeksi tuopistansa ylemmäs:

Terasilla oleskelu on tyypillisesti hyvin paheksuttavaa, mutta näin pandemia-aikoina lienee se sentään hyväksyttävissä. Maltainen riekko ‑nimisen louhoksen avolouhoksesta käsin avautuu tällainen maisema:

A Child is Born on monen mielestä kovin olennainen, ellei kaikkein olennaisin, kaikista jupinariimeistä. Eikä ihme, hienohan se on. Yksi huomio kuitenkin sallittaneen — riimi alkaa näin:

A child is born with no state of mind
Blind to the ways of mankind
God is smiling on you, but he’s frowning too
Because only God knows what you’ll go through
You’ll grow in the ghetto living second-rate …

Toisin sanoen herra suurmestari ensin sanoo, että vaikka vain jonkinlainen jumaluus tietää, mitä kuulijalle on tapahtuva, kertoo hän saman tien tietävänsä sen itse: on siis kuulijan luultava, että Melle Mel itse on jonkinlainen jumala. Olkoon niin.

Kannattaa huomata, että riimi on siinä määrin kelpo, että suurmestari on sitä käyttänyt useita kertoja: Superrappin’issä kai ensimmäistä kertaa, ja The Messagen jälkeen teoksessa Survival (The Message Ⅱ.) The Message kannattaa tietenkin kuunnella ihan kokonaan. Käsillä oleva riimi alkaa suunilleen tästä kohdasta.