harrastukset

Carambola

Torstai, huhhuhkuu 6th, 2017

Kara- tai karamboli-biljardia pelataan ahdistavan näköisellä taskuttomalla pöydällä. Machito (Francisco Raúl Gutiérrez Grillo) tuskin hoheltaa biljardista ao. teoksessaan, mutta on se silti perin vetävä esitys.

Kuinka pähén kappaleen olisikaan herra tehnyt snookerista!

Snooker-klassikoita

Lauantai, dokakuu 15th, 2016
  • Alan legenda Joe Davis tekee historian ensimmäisen TV-satasen; tuohon aikaan ei vielä käytetty väripalloja, vaan harmaasävyisiä. Oi niitä aikoja. Suomenkielinen wikipedia tietää kertoa muun muassa, että “Tämän suuruinen lyöntisarja on harrastelijapelaajille melko harvinainen – -“. Kiinnostava väite.
  • Hurrikaani-Higginsin hämmentävä breikki vuodelta 1982. Tätä jotkut kutsuvat kaikkien aikojen breikiksi, vaikka se onkin “vain” 69 pistettä.
  • Cliff Thorburn tekee Cruciblen ensimmäisen “maksimin”.
  • Tony “Tornado” Drago tekee historian nopeimman satasen, jollaiset, kuten edellä ilmi käy, ovat harrastelijapiireissä melko harvinaisia. Tämä on ainakin aika vikkelä.
  • Tämäntapaisia kokoelmia on verkko väärällään; tämäkin vaikuttaa äkkiä vilkaisten aika viihdyttävältä. Ja miksipä ei vaikuttaisi — snooker on mitä viihdyttävintä viihdettä.

Jatkoa listalle tullee varmasti; youtube on täynnänsä toinen toistaan pähémpää snooker-aineistoa.

URN:stä ja siihen liittyvästä aakkossopasta yksinkertaistaen

Kännäntai, leikkisyyskuu 18th, 2011

Käsitteet

URN (Uniform Resource Name) nimeää resurssin ottamatta kantaa sen saavutettavuuteen mukaan lukien saamismekanismin tai ‑osoitteen. URL (Uniform Resource Locator) paljastaa resurssin sijainnin ja protokollan, jota käyttäen sen saa käsiinsä. URI (Uniform Resource Identifier) on URL:n ja URN:n kattokäsite (“yliluokka”) siinä mielessä, että sekä URL että URN ovat URI-tyyppejä. THTTP on RFC:nsä otsikon mukaan “A Trivial Convention for using HTTP in URN Resolution”, ts. se tarjoaa keinot päästä käsiksi URN:n nimeämän resurssin URL:iin (tai resurssiin itseensä).

URN:n rakenne ja toiminnalliset vaatimukset

Dokumentin URN Syntax mukaan URN:n syntaksi on:

urn:<NID>:<NSS>

, missä NID ja NSS tulevat sanoista “Namespace Identifier” ja “Namespace Specific String”. NID alkaa alfanumeerisella merkillä, jota saa seurata korkeintaan 31 merkkiä, jotka ovat alfanumeerisia merkkejä tai “Ascii-yhdysmerkkejä” (U+002D). NSS saa sisältää melkein mitä vain.

Juha Hakala määrittelee NID:in ja NSS:n seuraavasti:

  • Nimiavaruus (NID eli Namespace Identifier). Koodi joka identifioi URN-tunnuksena käytetyn tunnusjärjestelmän.
  • Identifioiva osa (NSS eli Namespace Specific String). Julkaisun varsinainen tunnus kuten ISBN sijoitetaan tähän osaan.

NID:in tarkoitus on nimensä mukaisesti jakaa nimiavaruutta ja siten taata URN:ien ainutkertaisuus (yhdellä resurssilla voi olla monta URN:ia, mutta yksi URN saa viitata vain yhteen resurssiin).

URN:lle asetetaan erinäisiä ainutkertaisuus- ja pysyvyysvaatimuksia, toisin kuin URL:lle; niiden eron tässä suhteessa voi tiivistää hyvin karkeasti yksinkertaistaen vaikka näin:

URL saa muuttua, URN ei: sinä saat muuttaa, sinun URN:si (hetu) ei saa muuttua.

Miten löydetään URN:in tarkoittama resurssi?

Aiemmin mainittu RFC 2168 “A Trivial Convention for using HTTP in URN Resolution” määrittelee useita täsmäytysmekanismeja: nimestä osoitteeseen (tai moneen); nimestä nimiin; osoitteesta osoitteisiin ym., mutta tässä kiinnostumme vain yhdestä: miten täsmäytetään nimi (URN) osoitteeseen (URL), jonka avulla pääsemme käsiksi sanottuun resurssiin. Vastaus on hyvin suoraviivainen: jos tiedossamme on resurssimme nimi, ja HTTP-palvelin, joka suostuu paljastamaan resurssin sijainnin, pyydämme siltä HTTP-tapaan:

GET /uri-res/N2L?urn:foo:12345-54321 HTTP/1.1
Host: example.com

, mihin palvelin vastaa statuskoodilla 303 (tai 302, jos asiakas ymmärtää vain HTTP 1.0:n päälle) asettaen Location-otsikon arvoon, joka paljastaa sijainnin, kas näin:

Location: http://example.com/foo/12345-54321.html

Asiakas pyytää osoitetun resurssin internetiltä ja tekee sillä, mitä parhaaksi katsoo.

Huhut kuninkaan kuolemasta ennenaikaisia?

Perjantai, touhukuu 21st, 2010

Ihmishistorian teollisena aikana on saatettu sarjavalmistukseen melkoinen määrä erilaisia tuotteita. Osa tarkoitetuista kapistuksista on jotenkin merkittävämpiä kuin muut; sellaisia, että ne ovat vaikuttaneet — ja edelleen vaikuttavat — merkittävästi lukemattomien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä ei tarkoiteta kapistuskategorioita, kuten vaikka “autoa”, “itseherätteistä liekewoimamoottoria” tai “kondomia”, vaan nimenomaan tuotetta: esimerkeiksi käynevät Reino‑tohveli, Kotiruoka‑kirja tai vaikkapa AK‑47‑rynnäkkökivääri (“Kalašnikov”). Aivan epäilemättä olennaisin tällaisista laitteista on Matsushita‑kauppahuoneen (nyk. Panasonic) valmistama Technics SL‑1200 MK2 ‑levynmelkutin.

Järkytys kasvoi melkoista suurenmoisemmaksi, kun Vaasankadun ainoa levykauppias väitti mukamas tietävänsä, että tuon levynmelkuttimien kuninkaan valmistus oltaisiin lopettamassa. Internet ei valitettavasti kerro, miten asian laita on, mutta eräs osa siitä kuitenkin valitettavasti levittää sellaisia kansanjoukkoja levottomustuttavia huhuja.

Onneksi henkilö on joskus ollut kaukaa epäviisas, ja hankkinut omaan kotiinsa oikeaoppisen määrän sanottuja laitteita. Ja onneksi se henkilö olen minä. Toivotaan kuitenkin, että maailmankaikkeus tulee järkiinsä ja jatkaa tämän tuiki välttämättömän kodinkoneen valmistusta, ettei siitä tule vain joidenkin homekorvaisten elitistikeräilijöiden fetissi.

Hyvät levyt

Torstai, huhhuhkuu 29th, 2010

Maailmassa on tällä haavaa kuusi virallisesti hyvää levyä. Alla lista artistin mukaan aakkostettuna.

Artisti Levy Hyväksi­havaitsemis­päivä
Kenny Burrell Midnight Blue
The Congos Heart of the Congos
Grupo Folklorico y Experimental Nuevayorquino Concepts in Unity
Tito Puente Top Percussion 2008-05-25
Otis Rush Double Trouble
Ali Farka Toure The River

asioista ja seikkojen huomioimisesta

Keskiviikko, heisunheiluvilleskuu 8th, 2009

Määritelmiä

Asioita ovat kaikki. Moni asia on seikka. Seikat puolestaan usein liittyvät asioihin ja niiden huomioiminen vaikuttaa asioihin, erityisesti toimenpiteisiin; seikat ovatkin usein luonteeltaan olosuhteita. Seikan huomioiminen tarkoittaa usein sanotun seikan huomioon ottamista, ja tuon huomioonoton perusteella toimenpiteiden laatuun ja suuntaan liittyvien ominaisuuksien mitoittamista. Seikkaileminen taas on jatkuvanluontoista seikkain huomiointia.

Huomioitavia seikkoja

  1. Seikkojen huomioiminen saattaa olla luonteeltaan hyvinkin konkreettista, ja asianmukainen kielenkäyttö voi kuulostaa yllättävältä maallikon korvissa: “taidanpa huomioida muutaman olutseikan”; “sitä on taas käyty seikkoja huomioimassa, kun niin nukuttaa?”
  2. Toimenpiteiden suorittaminen valitettavan usein muuttaa asioita, erityisesti olosuhteita, mikä saattaa johtaa seikkojen jatkohuomioimiseen ja niin ollen mahdollisesti myös jatkotoimenpiteisiin.
  3. Käytännössä kaikki asiat ovat seikkaperäisiä, mitä tosiseikkaa ei tarvitse yleensä korostaa. Pikemminkin on kiinnitettävä huomio asiaan, joka vaikuttaa seikkaperättömältä.
  4. Seikkaperää ei itsenäisesti ole, paitsi asiattomissa yhteyksissä. Seikkaperän huomioimista voidaankin pitää valitettavana epävirallisena viihdytysyritystoimenpiteenä, ns. huumorina. Luonteeltaan ilmaus on siinä määrin asiaton, että sitä tulee välttää kaikissa virallisissa yhteyksissä.

Sanasto- ja kielenkäyttöseikkoja

Substantiiveja on kielessä hyvä suosia, samoin kuin tarpeettoman konkreettisia verbejä. Suositeltavia substantiiveja kansalaisen käyttöön ovat esimerkiksi: asia, seikka, toimenpide, taho, olosuhde. Verbien käyttö on syytä aina jättää minimiin, koska useimmat asiat voidaan myös substantiivein ilmaista. Verbittä kuitenkin harvoin voi toimeen tulla; suositeltavia verbejä ovat esimerkiksi: olla, huomioida, suorittaa, seikkailla.

(eikun) t seremonia

Naamantai, banaaliskuu 30th, 2009

Televiisorissa vilahti juuri kuvaa japanilaistyyppisestä teeseremoniasta. Siitäkin asiasta on henkilöllä varsin puutteelliset tiedot. Joka tapauksessa tässä olisi jollekulle aktivistille kehitystyön paikka: tarvitsemme kaljaseremonian. Kukahan alkais?

Suomen sijamuodot

Torstai, käsinkuu 12th, 2008
Suomen sijamuodot
Nimi suomenkielinen
nimi
käsi lapanen esimerkki
nominatiivi nimentö käsi; kädet lapanen; lapaset Tämä on käsi, tuo on lapanen.
akkusatiivi kohdanto käden, käsi; kädet lapanen, lapasen; lapaset Söin lapasen; kädet puutuivat.
genetiivi omanto käden; käsien lapasen; lapasten Tämän käden jälki näkyy noiden lapasten kuosissa.
essiivi olento kätenä; käsinä lapasena; lapasina Kädet käsinä, lapaset lapasina.
partitiivi osanto eronto kättä; käsiä lapasta; lapasia Ei lapasia ilman käsiä.
translatiivi tulento kädeksi; käsiksi lapaseksi; lapasiksi Älä käy käsiksi, menen lapasiksi.
inessiivi sisäolento kädessä; käsissä lapasessa; lapasissa Parempi pyy lapasessa kuin kaksi käsissä.
elatiivi sisäeronto kädestä; käsistä lapasesta; lapasista Mopo karkasi lapasista, lapaset käsistä.
illatiivi sisätulento käteen; käsiin lapaseen; lapasiin Homma meni lapaseen eikä käteen.
adessiivi ulko-olento kädellä; käsillä lapasella; lapasilla Lapasella on mukavampi käydä kuin kädellä.
ablatiivi ulkoeronto kädeltä; käsiltä lapaselta; lapasilta Vaikuttaapa lapaselta näin suoralta kädeltä.
allatiivi ulkotulento kädelle; käsille lapaselle; lapasille Lähden lapaselle, en kädelle.
abessiivi vajanto kädettä; käsittä lapasetta; lapasitta Lapasitta on kylmä olla; kädettä muuten vain epämukava.
instruktiivi keinonto käden; käsin lapasen; lapasin Käsin ja lapasin.
komitatiivi seuranto -; käsineen, käsinensä -; lapasineen, lapasinensa Käsinensä ja lapasinensa.
 
paikallissijat ovat täten korostetut