Helsinki

YLE tunnustaa viimeinkin Suur-Kallion

Lauantai, leikkisyyskuu 3rd, 2016

YLE uutistaa varsin liemensiintoista elinkeinoelämän alaan kuuluvaa seikkaa jutussaan Levykauppiaiden usko elää Kalliossa – hiipuva ala elvytetään intohimolla ja erikoistumalla. Jostain syystä toimittaja kainostelee otsikossa käyttämästä suosituksen mukaista nimimuotoa jutun tarkoittamalle alueelle, vaikka leipätekstistä se onneksi löytyy:

Helsinki-päivä, joko taas!

Kännäntai, käsinkuu 12th, 2011

Kyllä vain, vuosittain vietetään Helsinki-päivää, säännönmukaisesti kesäkuun kahdentenatoista.

Kuten on aiemminkin merkille pantu, on sanotussa päivässä muutakin merkillepantavaa kuin pääkaupungin perustamisen hetki — kannattaa huomioida mm. seuraavat:

Byromanttista katutaidetta?

Kännäntai, banaaliskuu 27th, 2011

Huonosta graffitinlukutaidostanikin huolimatta uskallan arvata, että alla olevan kuvan esittämässä teoksessa keskeisessä osassa olevan tekstin kirjaimet ovat s‑t‑u‑k. Lienee lähes varmaa, että asialla ei ole ollut Säteilyturvakeskus, joten jäljelle jääneistä selityksistä uskottavin on, että taiteilemassa on käynyt virastoihailija, byromantikko. Käsillä oleva paraformaali teos on pantu näytille Alppikadun varrelle Helsingin Kalliossa.

Teos on sittemmin poistettu Alppikadulta, ja kenties ripustettu jonnekin muualle.

Helsinkiläistä kadunnimitriviaa

Naamantai, tampiokuu 10th, 2011
Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: “[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta.” Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: “Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.” Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

Elävänä nimistöön päässeet

Ulkomaalaiset nimistössä

  • Henry Ford, amerikkalainen autokauppias: Henry Fordin katu Länsisatamassa.
  • Dag Hammarskjöld, ruotsalainen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri: Hammarskjöldintie Taka-Töölössä.
  • Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä: Kopernikuksenkatu Ullanlinnassa.
  • V. I. Lenin, kansainvälinen puoluejohtaja: Lenininpuisto Alppiharjussa.

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

  • Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
  • Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
  • Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
  • Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira).
  • Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
  • Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
  • Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
  • Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Lähteet

  1. Helsingin kadunnimet
  2. Helsingin kadunnimet 2
  3. Helsingin kadunnimet 3
  4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu

Helsingin metroasemien nimistä

Naamantai, dokakuu 18th, 2010

Mainio Tarinoiden Helsinki ‑palvelu vastaa kysymykseen “Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä?“:

[‑ ‑] Nimet on annettu sen mukaan, missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan. Poikkeuksena ovat rautatieaseman, Siilitien ja uusimman, Kalasataman, asemat. Rautatieaseman metropysäkki on luonnollisesti nimetty tarkan sijaintinsa mukaan ja samoin Siilitien. [‑ ‑]

Vastauksen julistusaikaa tai päivitysaikaa ei valitettavasti ole merkitty.

Tarkastellaan metroasemien nimet verraten niitä tuohon yllä julistettuun teoriaan. Kaupunginosan nimen ensimaininnan jäljessä on sen järjestysnumero.

Ruoholahti
Teoria ontuu; Ruoholahti on Länsisataman (XX) kaupunginosan osa-alue, eikä siis kaupunginosa.
Kamppi
Tämä asema todella osuu Kamppiin (IV).
Rautatientori
Tekstissä mainittua “rautatieasema”-nimistä metroasemaa ei metrosta löydy; tässä siis tarkoitetaan Rautatientorin asemaa.
Kaisaniemi
Kaisaniemi ei myöskään ole kaupunginosa; nimi on paikannimi ilman “virallisempaa” statusta. Sekä em. Rautatientorin ‑ että tämä Kaisaniemen asema sijaitsevat Kluuvin (II) kaupunginosassa.
Hakaniemi
Hakaniemikään ei ole kaupunginosa, vaan “rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella“, kuten wikipediakin (nykyään) tietää kertoa. Nimi on sinänsä oikein osuva; nimen “Hakaniemi” osaa jokainen helsinkiläinen, ja varmaan aika moni muukin, yhdistää juuri oikeaan tienooseen. Hakaniemen metroasema sijaitsee Kalliossa (XI).
Sörnäinen
Tässä kohtaa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: missä metroasema sijaitsee? Karttaa tulkiten näyttäisi siltä, että asema olisi juuri Alppiharjun (XII) puolella, mutta sillä on sisäänkäynnit kolmesta kaupunginosasta: Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä (X). Sörnäinen on ihan kelpo nimi, mutta mainioita vaihtoehtoja olisivat voineet olla “Kurvi” tai peräti “Kinapori”. Sörnäisten asema on aika kaukana esim. Merihaasta, joka kuuluu Sörnäisiin; Merihaasta katsoen Hakaniemen asema on lähinnä.
Kalasatama
Tässä on, kuten viitattu Tarinoiden Helsinki ‑artikkelikin sanoo, osuttu hienosti: “[‑ ‑]koska paikalla todella on ollut vilkas kalasatama[‑ ‑]”. Kalasataman asema sijaitsee Sörnäisissä.
Kulosaari (XLII)
Teorian mukaan.
Herttoniemi (XLIII)
Teorian mukaan.
Siilitie
Toimii, aseman katuosoite on Siilitie 2. Asema sijaitsee Herttoniemessä.
Itäkeskus
Jälleen osa-alue, tällä kertaa Vartiokylän (XLV) kaupunginosan.
Puotila
Kuten Itäkeskus, on Puotilakin Vartiokylän osa-alue.
Rastila
Rastila taas on Vuosaaren (LIV) osa-alue.
Vuosaari
Tämä asema todella sijaitsee Vuosaaressa, sen osa-alueessa Keski‑Vuosaari.
Myllypuro
Puotilan ja Itäkeskuksen tapaan on Myllypurokin Vartiokylän osa-alue.
Kontula
Kontula on Mellunkylän (XLVII) osa-alue…
Mellunmäki
…ja niin on Mellunmäkikin.

Artikkelin esittämä teoria ei siis oikein toimi. Onko tällä sitten jotain merkitystä? Siinä mielessä on, että tällaisen palvelun, jonka ainakin yksi tuottaja on Helsingin kaupunginkirjasto, toivoisi tarjoavan tarkempaa tietoa. Kaupunginosatiedot ovat hyvin helposti tarkastettavissa esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta. Artikkelin alussa sanotaan: “Helsingin metroasemien nimet ovat nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keksimiä.” On vaikea uskoa, että mainitut tahot vastaisivat kysyttäessä jotain niin ylimalkaista, kuin “missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan.” Vaikka tällaisen palvelun arvo varmaan nähdäänkin suurimmaksi osaksi viihteellisenä, olisi silti pidettävä huoli aineiston laadusta — miksipä ei tällaista mainiota ja arvokasta palvelua pidettäisi vähän “virallisempanakin” lähdekokoelmana? Sellaisena eivät palvele ainakaan tässä käsitellyn artikkelin kaltaiset jutut.

Siltasaarenkadun nimenmuutos

Lauantai, leikkisyyskuu 18th, 2010

Helsinki kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä haluaa poistaa Siltasaarenkadun nimen. Poistosuorite olisi määrä täyttää muuttamalla nimi Unioninkaduksi.

Jos koko katuyhteys nimettäisiin Unioninkaduksi, alkuperäinen muistuma Suomen ja Venäjän unionista voisi saada rinnalleen myös muita unioneja ja yhteistyöponnisteluja yhteisen Helsinkimme hyväksi, Penttilä sanoi.

Sitaatti on aito, Penttilä on ilmeisesti tosiaan näin sanonut.

Ajatus on huono, ainakin seuraavista syistä:

  • Siltasaarenkadulla näyttäisi olevan yhdeksäntoista osoitetta; jokainen viittaus niihin pitäisi muuttaa. Tämä ei ole vain kustannus- vaan myös esim. turvallisuustekijä: sekä kaupunkilaisilla että hätäkeskuksilla menee aikansa, että uusi nimi tarttuu. Ylipäätänsä tulisi vakiintuneita nimiä muutella vain erityisen painavista syistä — edellä lainattu Penttilä‑sitaatti ei ainakaan minulle sellaista paljasta.
  • Nimi “Siltasaari” häviäisi kadunnimistöstä käytännössä tyyten — Siltasaari varmaankin pysyisi Kallion osa-alueen nimenä, mutta eipä sitä näe häiriöksi asti käytettävän. Saaren länsikärjessä on myös Siltasaarenkärki-niminen kadunpätkä. Siltasaari‑nimi on perua ajalta, jolloin paikalla todella oli saari. Kotus paljastaa myös Pitkänsillan nimennän perusteen.
  • Unioninkatu‑Siltasaarenkatu ‑linjan nimenvaihdos Pitkänsillan kohdalla on nimenomaan historiallisesti perusteltu. Jos halutaankin “unohtaa” yhteiskunnallis‑poliittinen jakolinja, joka on juuri Pitkänsillan kohdalla tunnetusti jyrkkä, ei se kyllä onnistu nimiä kartalta pyyhkimällä. Sitä paitsi, on vaikea keksiä kovin hyviä perusteluita, miksi tällainenkin tosiseikka edes pitäisi unohtaa.

Kolmen kaupunginosan rajapyykki: Sörnäisten metroasema

Kännäntai, leikkisyyskuu 12th, 2010

Sörnäisten metroasema on asemien joukossa erityisessä *kröh* asemassa: sille on sisään- ja uloskäynnit kaikkien kolmen Suur-Kallion osan alueelta: Alppiharjusta asemalle pääsee sekä Vaasanpuistikon rakennelmasta että Kinaporin korttelin Hämeentien puoleiselta sivulta, n. Hämeentie 54:n kohdalta. Kalliosta asemalle pääsee Kurvin William K:n edessä sijaitsevia portaita ja Sörnäisistä kaksia portaita, joista kummankin alkupää on suunnilleen Hämeentie 29:n kohdalla. Lisäksi yksi sisäänkäynti on ei‑kenenkään‑maalla, raitiotiekiskojen välissä keskellä Hämeentietä. Oivallinen on siis aseman sijoitus.

Suur‑Kallio

Kännäntai, leikkisyyskuu 12th, 2010

Kaupunginosien rajojen tunteminen on yleisesti aika huonolla tolalla. Yksi syy siihen lienee, että tiedotusvälineet viljelevät vääriä tietoja tässäkin asiassa: paraatiesimerkki on Iltalehden juttu Jalkajousella ammuttiinkin kahta miestä. Juttu esimerkillistää myös spesifimpää, tässä käsillä olevaa kaupunginosarajatieto‑ongelmaa: Kallio tapaa vetää yllensä naapurikaupunginosien synnit. Iltalehti‑esimerkissämme ingressiteksti sanoo:

Helsingissä Kalliossa ammuttiinkin perjantaina jalkajousella kahta miestä.

Leipätekstissä kerrotaan:

Poliisi löysi perjantaina Katri Valan puistosta vertavuotavan miehen. [‑ ‑] Vaasankadulla ja Suvilahdenkadulla sijaitsevista asunnoista otettiin kiinni [‑ ‑]

Miestä olikin siis ammuttu Sörnäisissä; kiinniotot tapahtuivat Alppiharjussa ja Sörnäisissä.

Onko tämä sitten vakavakin ongelma? No eipä oikeastaan, mutta ärsyttävä se on, vasitenkin siksi, että tällaiset asiat on niin helppo tarkastaa, esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta; internetiä lienee tyypillisesti mahdollista toimituksissa käytellä, jopa ulkopaikkakuntalaisissakin.

Edellä kuvattu ongelma tuskin häviää. Esitän ratkaisuksi tarkoitetun alueen (ainakin Kallio, Alppiharju ja Sörnäinen) nimittämistä aina ja johdonmukaisesti Suur‑Kallioksi. Täten menetellen ei olisi enää niin nougat’ta, jos sattuisi rajatietopuutteita. Jatko‑ohjeena ilmoitetaan, että tarkemminkin voi sitten halutessaan paikkoja nimetä: esim. Linnunlaulua voisi kutsua verevästi Suur‑Kallion osa‑alueen Linjat pienalueeksi kolme; esimerkkiuutisessa mainittu Vaasankatu sijaitsee Suur‑Kallion osa‑alueen Harju pienalueessa nolla ja niin edelleen.

Helsinki‑päivää

Lauantai, käsinkuu 12th, 2010

Helsinki-päivää vietetään jokseenkin vuosittain 12. kesäkuuta, ja niin tänäänkin. Traditio näyttää alkaneen v. 1959. Päivä lienee valittu juhlapäiväksi, koska 12.6. sattui vuonna 1550 olemaan se päivä, jolloin Kustaa Vaasalla oli mieli perustaa kaupunki. Päivä on hienosti valittu, ja Kustaa onnistui tuona vuonna erityisen hyvin.

Kannattaa panna merkille, että mainittuna päivänä on muutakin juhlan aihetta, nimittäin:

Euleroitu Helsinki päivitetty

Torstai, touhukuu 13th, 2010

Artikkeli Eulerin kierros Helsingissä on päivitetty vastaamaan eilispäivän vaatimuksia: reitti on nyt tarjolla KML‑tiedostona. Lapasessa on vaikka mitä huononnettavaa vielä, mutta minkäs teet — ennen kuin teet.

Eulerin kierros Helsingissä

Keskiviikko, huhhuhkuu 28th, 2010

eli Virallinen reitti 20 kaupunginosan kautta

Tämä dokumentti kuvaa kävelyreitin Helsingissä kahdenkymmenen kantakaupungin kaupunginosan läpi. Normatiivisena karttana on alun pitäen käytetty Facta-tietosanakirjan (1975) Helsinki-artikkelin karttaa. Kaupunginosien rajat ovat sittemmin muuttuneet, ja muuttunevat vielä vastakin. Mainittu kartta on valittu referenssiksi mm. siitä hyvästä syystä, että Facta löytyy jokaisesta taloudesta. Tai ainakin pitäisi löytyä. Toim. huom. rajat ja muut lapaset tarkastettu Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta päivämäärällä 2010‑05‑13.

Reitti on tuon lapasen mukaan n. 11,5 kilometriä pitkä.

Kävelyohjeessa viitataan monessa kohtaa katujen puoliin, esim: “Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen.” Puolista on syytä pitää tarkkaa lukua, koska kadut ovat kaupunginosien rajoja ja niin ollen on syytä pysytellä oikealla puolen katua. Esimerkin tapauksessa kävellessään erheellisesti Nordenskiöldinkadun eteläpuolta tulisi käyneeksi ennen aikojaan Taka‑Töölössä.

Lyhyt esitys Eulerin verkosta. Tässä dokumentissa kuvattu reitti muodostaa Eulerin kierroksen, kun verkon solmuiksi määritellään osa kantakaupungin kaupunginosista ja niiden välisiksi sivuiksi ne kohdat, joissa vaihdetaan kaupunginosaa. Eulerin kierros on määritelmänsä mukaan reitti, jossa esiintyy verkon jokainen sivu tasan kerran ja jokainen kärki vähintään kerran. Reitti ei aivan ole Hamiltonin kierros, sillä Ullanlinnassa käydään kahdesti. Uimalla Kaivopuistosta Kaartinkaupunkiin voi reitistä helposti tehdä myös Hamiltonin kierroksen.

Alla oleva Google maps ‑palvelun karttaan tumpattu reitti merkkeineen on saatavilla myös KML‑tiedostona.

  1. Reitti alkaa historiallisista syistä osoitteesta Fleminginkatu 28-30, ollaan siis Alppiharjussa.
  2. Lähdetään Fleminginkatua etelään ja käännytään Porvoonkadulle, jota pitkin jatketaan Viipurinkadulle saakka. Viipurinkadun pohjoispuolta jatketaan Savonkadulle, jonka pohjoispuolta kuljetaan länteen Nordenskiöldinkadulle. Sillan alla ollaan Pasilassa.
  3. Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen. Auroran sairaalan jälkeen alkaa Laakso.
  4. Edetään Reijolankadun pohjoispuolta ja ylitetään Mannerheimintie, jolloin tullaan Stenbäckinkadulle ja Meilahteen.
  5. Jatketaan Stenbäckinkadun pohjoispuolta Topeliuksenkadulle saakka. Käännytään etelään Topeliuksenkadun länsipuolelle ja on tultu Taka-Töölöön.
  6. Kävellään Topeliuksenkatua etelään Nordenskiöldinaukiolle, jossa siirrytään Mechelininkadun länsipuolelle ja jatketaan sitä etelään. Pohjoisen Hesperiankadun kohdalla tullaan Etu-Töölöön.
  7. Jatketaan edelleen Mechelininkadun länsipuolta etelään. Hietaniemenkadun kohdalla tullaan Länsisatamaan.
  8. Mechelininkadulta käännytään Lapinlahdenkadun eteläpuolelle, jolloin ollaan Kampissa.
  9. Jatketaan Lapinlahdenkadun eteläpuolta itään ja sen jälkeen Albertinkatua etelään. Uudenmaankadun kohdalla tullaan Punavuoreen.
  10. Kuljetaan Albertinkatua etelään kunnes käännytään Sepänkadulle. Sepänkatua mennään länteen, ja tullaan Tehtaankadulle. Siirrytään Tehtaankadun eteläpuolelle; ollaan Eirassa.
  11. Jatketaan Tehtaankatua itään ja Laivurinkadun jälkeen saavutaan Ullanlinnaan.
  12. Tehtaankatua kuljetaan edelleen idän suuntaan ja käännytään Laivasillankadun itäpuolelle, jolloin ollaan Kaivopuistossa. Makasiiniterminaalin kohdalla palataan Ullanlinnaan.
  13. Laivasillankadun itäpuolta jatketaan pohjoiseen. Etelärantaan tultaessa saavutaan Kaartinkaupunkiin.
  14. Etelärantaa jatketaan pohjoiseen. Ylitetään Kauppatori itään päin ja kävellään sillan yli Katajanokankadulle. Ollaan siis Katajanokassa.
  15. Käännytään Kanavarantaan ja jatketaan sitä pohjoiseen. Ylitetään Kanavakadun silta Päävartiontorille, jolloin ollaan Kruununhaassa.
  16. Edetään Mariankatua pohjoiseen Liisankadulle, jota mennään länteen Unioninkadulle. Unioninkadun itäpuolta mennään pohjoiseen ja ylitetään Unioninkatu Siltavuorenrannan kohdalla. Unioninkadun länsipuolella ollaan Kluuvissa.
  17. Jatketaan Unionkadun länsipuolta pohjoiseen. Jossain vaiheessa Pitkänsillan ylitystä tullaan vihdoin Kallioon.
  18. Siltasaarenkatu ylitetään John Stenbergin rannan kohdalta, jota pitkin tullaan Hakaniemenrantaan. Hakaniementorin itäsivua kuljetaan Hakaniemen torikadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin ja Näkinkujan kohdalla tullaan Sörnäisiin.
  19. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin, kunnes käännytään Pääskylänkadulle, jota jatketaan länteen päin. Käännytään Hämeentien itäpuolta pohjoiseen. Junatien sillalla saavutaan Hermanniin.
  20. Lautatarhankadun jälkeen siirrytään Hämeentien länsipuolelle ja tullaan samalla Vallilaan.
  1. Hämeentien länsipuolta tullaan etelään päin Aleksis Kiven kadulle saakka. Aleksis Kiven kadun eteläpuolelle käännyttäessä tullaan takaisin Alppiharjuun. Aleksis Kiven kadun eteläpuolta jatketaan Fleminginkadulle saakka, jolloin on palattu alkupisteeseen. Kierros on siis tehty.

Helsingin kantakaupungin kaupunginosat

Keskiviikko, huhhuhkuu 28th, 2010

Suurin osa kantakaupungin osista on liitetty Helsinkiin vuosina 1550 ja 1643. Toukola, Kumpula, Käpylä, Reijola ja Meilahti on liitetty vuonna 1906, Pasila 1912, Ruskeasuo 1926 ja nykyisen Salmisaaren eteläosa vesialueineen 1927.

Kaupunginosat, joiden nimi on korostettu, käydään läpi virallisella kävelyreitillä. Taulukon tiedot ovat peräisin (suurimmalta osin) lähteestä [1], missä ei toisin mainita.

Katso kaupunginosien rajat Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta.

Löysin puolivahingossa Helsingin kaupungin saitilta, Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta sivun Nimistönsuunnittelu, josta käsin taasen löytyi mainio juttusarja “Viikon nimet“, jossa on esitelty valtaosa kaupunginosien nimistä. Kunkin kaupunginosan nimi on linkki, joka osoittaa ao. nimiartikkeliin, jos sellainen on.
Nro Nimi Selite 1. 2. 3.
I Kruununhaka — Kronohagen 1750-luvulta lähtien on alueesta käytetty nimeä “Kronohagen”, koska armeijan tykistön hevosia laidunnettiin siellä. Krunika, Kruna 1812 1959
II Kluuvi — Gloet Saanut nimensä Kluuvinlahden (“Gloet”) mukaan. Gloet-nimellä tunnettiin merenlahti, joka ulottui Töölönlahdesta suurin piirtein nykyisen Havis Amanda -patsaan tienoille. Nimi on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien. Lahti täytettiin 1800—1850-luvuilla. Ks. myös lähde [7]. Kluvari 1812 1959
III Kaartinkaupunki — Gardesstasen     1812 1959
IV Kamppi — Kampen Nimi tunnetaan jo 1600-luvulta.   1812 1959
V Punavuori — Rödbergen Nimi johtuu kaupunginosien V ja VI alueella sijaitsevista punertavista rantakallioista, joita 1600-luvulta lähtien on kutsuttu nimellä “Punavuoret — Rödbergen”. Rööperi, Röba 1812 1959
VI Eira — Eira Kaupunginosassa sijaitsevan vuonna 1905 perustetun Eiran sairaalan mukaan. Sairaala on nimetty tukholmalaisen samannimisen sairaalan mukaan. Eira on lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa jumaltarustossa.   1875 1959
VII Ullanlinna — Ulrikasborg Vuoden 1747 linnoitussuunitelman perusteella rakennetun linnoituksen “Ulricasborg” mukaan. Linnoitus nimettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan.   1841 1959
VIII Katajanokka — Skatudden Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä “Skat Udden” (kartassa 1775). Nokka, Skatta 1859 1959
IX Kaivopuisto — Brunnsparken Vuonna 1838 perustetun kylpyläpuiston mukaan käyttöön tullut nimitys “Brunnsparken”. Brunssa, Kaivari, Prunssa 1875 1959
1909
(1840)
X Sörnäinen — Sörnäs Nimi “Södernäs” on mainittu Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa (1639) kaupungin uutena sijoituspaikkana. Niemi, johon nimi viittaa, sijaitsee etelässä Vanhastakaupungista katsoen. Ks. myös lähde [4]. Sörkka, Sörkkä 1893 1959
1929
XI Kallio — Berghäll Alueella sijainneen samannimisen vuokratila-alueen mukaan. Kaupunginosa jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Ks. myös Kallion kartta (Kallio-seura) Kallio: Bergga, Berka, Berkka, Bärgga, Bärika, Bärtsi, Kaltsi; Siltasaari: Siltis, Siltsu 1887 1959
XII Alppiharju — Åshöjden Vanhoista paikallisista vuokra-alueiden nimistä “Alppi — Alpen” ja “Ås”. Kaupunginosa jakaantuu kahteen osa-alueeseen: Alppila ja Harju. Alppila: Alppis 1883 1959
XIII Etu-Töölö — Främre Tölö Nimi “Tölöby” tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Ks. myös lähde [6]. Tälikä, Tölika, Tölikka, Tölis 1906 1959
1909
XIV Taka-Töölö — Bortre Tölö 1906 1959
XV Meilahti — Mejlans Nimi “Mejlans” maatilan nimenä jo 1600-luvulla. Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma. Meikku 1925 1959
XVI Ruskeasuo — Brunakärr   Ruskis 1937 1959
1928
XVII Pasila — Böle   Fredika, Spadela 1910 1959
1927
(1909)
XVIII Laakso — Dal Luonnonnimi, joka on tarkoittanut Nordenskiöldinkadun pohjoispuolista laaksoa (“Dal”). Suomenkielinen käännös on tullut käyttöön myöhemmin.   1945 1959
XIX Mustikkamaa Korkeasaari — Blåbärslandet Högholmen Saaren nimi 1500- ja 1600-luvuilla “Blåbershol(l)men”, nykyinen suomenkielinen nimi v. 1928. “Högeholmen” tunnetaan vuodelta 1569 Korkeasaaren nimenä. Nykyinen suomenkielinen nimi on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Mustikkamaa: Blobba, Bloba, Blobika, Mustis; Korkeasaari: Högga, Högis, Hökka, Korkis 1959
XX Länsisatama — Västra Hamnen Sijainnin ja funktion mukaan.   1916 1921
XXI Hermanni — Hermanstad Kahdelle Kumpulan kartanosta erotetulle asuntoalueelle Hermanstad I ja II annettiin nimet kartanon omistajan, vapaaherra Herman Sigfrid Standerskjöld-Nordenstamin mukaan. Suomenkielinen nimi vahvistettu vuonna 1909. Heruli 1892 1959
XXII Vallila — Vallgård Alkuperäinen nimi “Vallgård” on syntynyt alueen käytön mukaan (‘vall’ = ‘nurmi’) — aluetta käytettiin karjan laitumena. Valkka 1908 1959
XXIII Toukola — Majstad   Toukis, Maisuli, Majsuli 1920  
XXIV Kumpula — Gumtäkt   Kumis, Kumpis 1923  
XXV Käpylä — Kottby   Fabula, Käbis, Käpis, Käpykylä 1920  
XXVI Koskela — Forsby Nimi “Forsby” tunnetaan jo vuodelta 1351. Helsingin kaupunki perustettiin kylän maille vuonna 1550.   1936 1959
XXVII Vanhakaupunki — Gammelstaden Nimi “Gamla Helsingfors” esiintyy Uuden Helsingin perustamiskirjassa v. 1639. Nykyiset nimiasut vahvistettu 1909. Gammeli 1938 1959

Selitteet

  1. Alkuasukkaiden käyttämiä nimiä, päälähteenä lähde [5]
  2. Asemakaavoituksen aloitusvuosi
  3. Kaupunginosan nimeksi. Vuosiluvun jälkeen mainittu kursivoitu vuosiluku on nimiasujen vahvistamisvuosi, mikäli tiedossa. Jos em. vuosilukuja on kaksi, on ensin mainittu suomenkielisen nimiasun vahvistamisvuosi ja toinen ruotsinkielisen. Suluissa “(” ja “)” oleviin vuosilukuihin tulee suhtautua varauksellisesti. Lähde ei ole täydellisen aukoton.

Lähteet

[1] Helsingin kaupungin julkaisuja: Helsingin kadunnimet 1992. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
[2] Facta-tietosanakirja 1975.
[3] Ilkka, Seppo 1991: Diskreettiä matematiikkaa. Otatieto, Helsinki.
[4] Saarikivi, Janne (lainattu 2003-11-28): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#sornainen
[5] Internet-lähde: Slangi.net:in sanasto
[6] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#toolo
[7] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#kluuvi