Reissu-Lasse varsin kulmikkaana muistomerkkinä:

Idyllisen Kallion idyllisessä Tauno Palon puistossa seisoo varsin kulmikas Tauno Palon muistomerkki.

Nyt ollaan sentään kantakaupungissa; nimittäin Meilahdessa.

Ensin Teetä kahdelle,

ja sitten Stadi-jenga.

Historiallisista syistä ensimmäinen suoritus kohdistui toimeksiannon vastaisesti kantakaupungin ulkopuolelle, Herttoniemeen. Teos on Pallopojat Hertsikan ala-asteen pihalla. Kannattaa huomata, että Pallopojat on myös helsinkiläisen jalkapalloseuran nimi.

Tehtävä: vieraile jokaisessa kantakaupungin julkisen taiteen kohteessa. Ota valokuva kohteesta todisteeksi.

Kartalla aineistot Veistokset ja julkinen taide sekä Aluejako: kaupunginosat.

Lisätehtävä: etsi aineisto, jonka avulla voi muodostaa graafin, jossa kärkinä ovat Veistokset ja julkinen taide -aineiston kohteet ja sivuina lyhin kävelymatka niiden välillä. Ratkaise kauppamatkustajan ongelma.

Helsingin sanomat -niminen aviisi on hiljattain alkanut käyttää toimituksen jo vuosikämmeniä suosittelemaa Suur-Kallio-nimitystä kaupungin olennaisimmasta osasta, kuten esimerkiksi varsin komeasti otsikoitu juttu Puu-Vallilan asukkaat hermostuivat huumeklinikan tuomiin häiriöihin – Miksi ”opiaattien maantiede” keskittyy samalle alueelle, kysyy sovittelijaksi ryhtynyt Anja Snellman meille näyttää:

– – päihde- ja tukiasumispalvelut ovat keskittyneet vahvasti Suur-Kallion alueelle – –

Myös sanotun lehden viihdeliite on innostunut asiassa, mitä on tietenkin pidettävä hyvänä: Tässä 20 kivaa paikkaa Kalliossa ja yksi uutinen: On The Rocks laajentaa Fleminginkadulle, luvassa keikkojakin; toisaalta Aina käytettävissä:

Baari sijaitsee Aleksis Kiven kadulla Alppiharjun kaupunginosassa, mutta yleisesti siitä puhutaan ”Kallion Populuksena”, koska se sijaitsee Kallion kaupunginosan ja sen ravintoloiden läheisyydessä. Niin sanottuun Suur-Kallioon lasketaan Kallion lisäksi muun muassa Alppiharju.

On vaikea ymmärtää, miksi Suur-Kalliota halveerataan niinsanotulla, ja toisaalta miksi ei saman tien kerrota Suur-Kallion konstellaatiota ihan kerta kaikkiaan: se koostuu Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä. Jos mennään vielä Sörnäistenjärveä edemmäs kalaan (puhumattakaan Pitkänsillan-vääränpuoleisesta laitakaupungista), puhutaan sitten jo Super-Suur-Kalliosta, johon taasen kuuluu luvuton määrä toissijaisia kaupungin- ja muita osia.

YLE uutistaa varsin liemensiintoista elinkeinoelämän alaan kuuluvaa seikkaa jutussaan Levykauppiaiden usko elää Kalliossa – hiipuva ala elvytetään intohimolla ja erikoistumalla. Jostain syystä toimittaja kainostelee otsikossa käyttämästä suosituksen mukaista nimimuotoa jutun tarkoittamalle alueelle, vaikka leipätekstistä se onneksi löytyy:

Kyllä vain, vuosittain vietetään Helsinki-päivää, säännönmukaisesti kesäkuun kahdentenatoista.

Kuten on aiemminkin merkille pantu, on sanotussa päivässä muutakin merkillepantavaa kuin pääkaupungin perustamisen hetki — kannattaa huomioida mm. seuraavat:

• On Vestalian kuudes päivä,
• Veikko Vennamon kuolinpäivä (1997) ja vielä
• Filippiinien itsenäisyyspäivä.

Huonosta graffitinlukutaidostanikin huolimatta uskallan arvata, että alla olevan kuvan esittämässä teoksessa keskeisessä osassa olevan tekstin kirjaimet ovat s‑t‑u‑k. Lienee lähes varmaa, että asialla ei ole ollut Säteilyturvakeskus, joten jäljelle jääneistä selityksistä uskottavin on, että taiteilemassa on käynyt virastoihailija, byromantikko. Käsillä oleva paraformaali teos on pantu näytille Alppikadun varrelle Helsingin Kalliossa.

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

Elävänä nimistöön päässeet

• Tarja Halonen, suurkalliolainen juristi ja monialapoliitikko: Tarja Halosen puisto Kalliossa.
• Urho Kaleva Kekkonen, savolais—maalaisliittolainen juristi ja vauhditon kolmiloikkaaja, myöh. mm. pääministeri ja presidentti: Urho Kekkosen katu Kampissa.
• Mauno Koivisto, turkulainen presidentti: Mauno Koiviston aukio Kampissa.
• Carl Gustaf Emil Mannerheim, marsalkka, valtionhoitaja ja presidentti: Mannerheimintie (Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Etu-Töölö, Taka-Töölö, Meilahti, Ruskeasuo ja Laakso).
• Jean Sibelius, säveltaiteilija: Sibeliuksen puisto Taka-Töölössä.

Ulkomaalaiset nimistössä

• Henry Ford, amerikkalainen natsi ja autokauppias: Henry Fordin katu Länsisatamassa.
• Dag Hammarskjöld, ruotsalainen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri: Hammarskjöldintie Taka-Töölössä.
• Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä: Kopernikuksenkatu Ullanlinnassa.
• V. I. Lenin, kansainvälinen puoluejohtaja: Lenininpuisto Alppiharjussa.
• Martin Luther, saksalainen antisemiitti ja kirkonmies: Lutherinkatu Etu-Töölössä.

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

• Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
• Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
• Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
• Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira). Myös Heikinkatu oli saman herran mukaan nimetty.
• Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
• Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
• Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
• Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Muuta mielenkiintoista

• Helsinginkatu — on aika houkuttava ajatus, että oleellisinta osaa kaupungista, Suur-Kalliota, halkova Helsinginkatu olisi nimetty kaupungin mukaan — näin ei kuitenkaan ole, mikä tosiseikka paljastuu esim. kadun ruotsinkielisestä nimestä Helsingegatan; katu on nimetty Helsingin pitäjän (ruotsiksi Helsinge socken), nykyisen Vantaan, mukaan. Helsingin pitäjän kirkonkylä on tätä nykyä Vantaan kaupunginosa. Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun ajoittain levoton raja.
• Sturenkatu Alppiharjussa ja Vallilassa on nimetty peräti kolmen Sturen mukaan: Sten Sture vanhemman, Svante Sturen ja Sten Sture nuoremman. Kaikki luetellut toimivat vuorollaan Ruotsin valtionhoitajina — sen aikaisessa Ruotsissa ei tainnut olla kärsivällisyyttä tämän tästä opiskella uuden valtionhoitajan sukunimeä, lienee tästä pääteltävä.
• Vaasankatu Alppiharjussa sekä Kustaa Vaasan tie Toukolassa ja Kumpulassa — tunnetusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Helsinki-päivänä 12.6.1550 (kuinka sattuikaan samalle päivälle!); on sangen luontevaa, että hänen nimensä on ikuistettu pääkaupungin kadunnimistöön. Kannattaa kuitenkin huomata, että Vaasankatu (ruots. Vasagatan) ei ole nimetty kuninkaan, vaan koko Vasa-hallitsijasuvun mukaan. Suvun jäseniä juoksi valtakunnan itäosassa perustamassa myös joitakin toissijaisia taajamia.

Lähteet

1. Helsingin kadunnimet
2. Helsingin kadunnimet 2
3. Helsingin kadunnimet 3
4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: “[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta.” Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: “Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.” Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

Mainio Tarinoiden Helsinki ‑palvelu vastaa kysymykseen “Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä?“:

[‑ ‑] Nimet on annettu sen mukaan, missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan. Poikkeuksena ovat rautatieaseman, Siilitien ja uusimman, Kalasataman, asemat. Rautatieaseman metropysäkki on luonnollisesti nimetty tarkan sijaintinsa mukaan ja samoin Siilitien. [‑ ‑]

Vastauksen julistusaikaa tai päivitysaikaa ei valitettavasti ole merkitty.

Tarkastellaan metroasemien nimet verraten niitä tuohon yllä julistettuun teoriaan. Kaupunginosan nimen ensimaininnan jäljessä on sen järjestysnumero.

Ruoholahti

Teoria ontuu; Ruoholahti on Länsisataman (XX) kaupunginosan osa-alue, eikä siis kaupunginosa.

Kamppi

Tämä asema todella osuu Kamppiin (IV).

Rautatientori

Tekstissä mainittua “rautatieasema”-nimistä metroasemaa ei metrosta löydy; tässä siis tarkoitetaan Rautatientorin asemaa.

Kaisaniemi

Kaisaniemi ei myöskään ole kaupunginosa; nimi on paikannimi ilman “virallisempaa” statusta. Sekä em. Rautatientorin ‑ että tämä Kaisaniemen asema sijaitsevat Kluuvin (II) kaupunginosassa.

Hakaniemi

Hakaniemikään ei ole kaupunginosa, vaan “rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella“, kuten wikipediakin (nykyään) tietää kertoa. Nimi on sinänsä oikein osuva; nimen “Hakaniemi” osaa jokainen helsinkiläinen, ja varmaan aika moni muukin, yhdistää juuri oikeaan tienooseen. Hakaniemen metroasema sijaitsee Kalliossa (XI).

Sörnäinen

Tässä kohtaa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: missä metroasema sijaitsee? Karttaa tulkiten näyttäisi siltä, että asema olisi juuri Alppiharjun (XII) puolella, mutta sillä on sisäänkäynnit kolmesta kaupunginosasta: Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä (X). Sörnäinen on ihan kelpo nimi, mutta mainioita vaihtoehtoja olisivat voineet olla “Kurvi” tai peräti “Kinapori”. Sörnäisten asema on aika kaukana esim. Merihaasta, joka kuuluu Sörnäisiin; Merihaasta katsoen Hakaniemen asema on lähinnä.

Kalasatama

Tässä on, kuten viitattu Tarinoiden Helsinki ‑artikkelikin sanoo, osuttu hienosti: “[‑ ‑]koska paikalla todella on ollut vilkas kalasatama[‑ ‑]”. Kalasataman asema sijaitsee Sörnäisissä.

Kulosaari (XLII)

Teorian mukaan.

Herttoniemi (XLIII)

Teorian mukaan.

Siilitie

Toimii, aseman katuosoite on Siilitie 2. Asema sijaitsee Herttoniemessä.

Itäkeskus

Jälleen osa-alue, tällä kertaa Vartiokylän (XLV) kaupunginosan.

Puotila

Kuten Itäkeskus, on Puotilakin Vartiokylän osa-alue.

Rastila

Rastila taas on Vuosaaren (LIV) osa-alue.

Vuosaari

Tämä asema todella sijaitsee Vuosaaressa, sen osa-alueessa Keski‑Vuosaari.

Myllypuro

Puotilan ja Itäkeskuksen tapaan on Myllypurokin Vartiokylän osa-alue.

Kontula

Kontula on Mellunkylän (XLVII) osa-alue…

Mellunmäki

…ja niin on Mellunmäkikin.

Artikkelin esittämä teoria ei siis oikein toimi. Onko tällä sitten jotain merkitystä? Siinä mielessä on, että tällaisen palvelun, jonka ainakin yksi tuottaja on Helsingin kaupunginkirjasto, toivoisi tarjoavan tarkempaa tietoa. Kaupunginosatiedot ovat hyvin helposti tarkastettavissa esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta. Artikkelin alussa sanotaan: “Helsingin metroasemien nimet ovat nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keksimiä.” On vaikea uskoa, että mainitut tahot vastaisivat kysyttäessä jotain niin ylimalkaista, kuin “missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan.” Vaikka tällaisen palvelun arvo varmaan nähdäänkin suurimmaksi osaksi viihteellisenä, olisi silti pidettävä huoli aineiston laadusta — miksipä ei tällaista mainiota ja arvokasta palvelua pidettäisi vähän “virallisempanakin” lähdekokoelmana? Sellaisena eivät palvele ainakaan tässä käsitellyn artikkelin kaltaiset jutut.

Helsinki kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä haluaa poistaa Siltasaarenkadun nimen. Poistosuorite olisi määrä täyttää muuttamalla nimi Unioninkaduksi.

Jos koko katuyhteys nimettäisiin Unioninkaduksi, alkuperäinen muistuma Suomen ja Venäjän unionista voisi saada rinnalleen myös muita unioneja ja yhteistyöponnisteluja yhteisen Helsinkimme hyväksi, Penttilä sanoi.

Sitaatti on aito, Penttilä on ilmeisesti tosiaan näin sanonut.

Ajatus on huono, ainakin seuraavista syistä:

• Siltasaarenkadulla näyttäisi olevan yhdeksäntoista osoitetta; jokainen viittaus niihin pitäisi muuttaa. Tämä ei ole vain kustannus- vaan myös esim. turvallisuustekijä: sekä kaupunkilaisilla että hätäkeskuksilla menee aikansa, että uusi nimi tarttuu. Ylipäätänsä tulisi vakiintuneita nimiä muutella vain erityisen painavista syistä — edellä lainattu Penttilä‑sitaatti ei ainakaan minulle sellaista paljasta.
• Nimi “Siltasaari” häviäisi kadunnimistöstä käytännössä tyyten — Siltasaari varmaankin pysyisi Kallion osa-alueen nimenä, mutta eipä sitä näe häiriöksi asti käytettävän. Saaren länsikärjessä on myös Siltasaarenkärki-niminen kadunpätkä. Siltasaari‑nimi on perua ajalta, jolloin paikalla todella oli saari. Kotus paljastaa myös Pitkänsillan nimennän perusteen.
• Unioninkatu‑Siltasaarenkatu ‑linjan nimenvaihdos Pitkänsillan kohdalla on nimenomaan historiallisesti perusteltu. Jos halutaankin “unohtaa” yhteiskunnallis‑poliittinen jakolinja, joka on juuri Pitkänsillan kohdalla tunnetusti jyrkkä, ei se kyllä onnistu nimiä kartalta pyyhkimällä. Sitä paitsi, on vaikea keksiä kovin hyviä perusteluita, miksi tällainenkin tosiseikka edes pitäisi unohtaa.

Sörnäisten metroasema on asemien joukossa erityisessä *kröh* asemassa: sille on sisään- ja uloskäynnit kaikkien kolmen Suur-Kallion osan alueelta: Alppiharjusta asemalle pääsee sekä Vaasanpuistikon rakennelmasta että Kinaporin korttelin Hämeentien puoleiselta sivulta, n. Hämeentie 54:n kohdalta. Kalliosta asemalle pääsee Kurvin William K:n edessä sijaitsevia portaita ja Sörnäisistä kaksia portaita, joista kummankin alkupää on suunnilleen Hämeentie 29:n kohdalla. Lisäksi yksi sisäänkäynti on ei‑kenenkään‑maalla, raitiotiekiskojen välissä keskellä Hämeentietä. Oivallinen on siis aseman sijoitus.

Kaupunginosien rajojen tunteminen on yleisesti aika huonolla tolalla. Yksi syy siihen lienee, että tiedotusvälineet viljelevät vääriä tietoja tässäkin asiassa: paraatiesimerkki on Iltalehden juttu Jalkajousella ammuttiinkin kahta miestä. Juttu esimerkillistää myös spesifimpää, tässä käsillä olevaa kaupunginosarajatieto‑ongelmaa: Kallio tapaa vetää yllensä naapurikaupunginosien synnit. Iltalehti‑esimerkissämme ingressiteksti sanoo:

Helsingissä Kalliossa ammuttiinkin perjantaina jalkajousella kahta miestä.

Leipätekstissä kerrotaan:

Poliisi löysi perjantaina Katri Valan puistosta vertavuotavan miehen. [‑ ‑] Vaasankadulla ja Suvilahdenkadulla sijaitsevista asunnoista otettiin kiinni [‑ ‑]

Miestä olikin siis ammuttu Sörnäisissä; kiinniotot tapahtuivat Alppiharjussa ja Sörnäisissä.

Onko tämä sitten vakavakin ongelma? No eipä oikeastaan, mutta ärsyttävä se on, vasitenkin siksi, että tällaiset asiat on niin helppo tarkastaa, esim. kaupungin tarjoamasta karttapalvelusta; internetiä lienee tyypillisesti mahdollista toimituksissa käytellä, jopa ulkopaikkakuntalaisissakin.

Edellä kuvattu ongelma tuskin häviää. Esitän ratkaisuksi tarkoitetun alueen (ainakin Kallio, Alppiharju ja Sörnäinen) nimittämistä aina ja johdonmukaisesti Suur‑Kallioksi. Täten menetellen ei olisi enää niin nougat’ta, jos sattuisi rajatietopuutteita. Jatko‑ohjeena ilmoitetaan, että tarkemminkin voi sitten halutessaan paikkoja nimetä: esim. Linnunlaulua voisi kutsua verevästi Suur‑Kallion osa‑alueen Linjat pienalueeksi kolme; esimerkkiuutisessa mainittu Vaasankatu sijaitsee Suur‑Kallion osa‑alueen Harju pienalueessa nolla ja niin edelleen.

Helsinki-päivää vietetään jokseenkin vuosittain 12. kesäkuuta, ja niin tänäänkin. Traditio näyttää alkaneen v. 1959. Päivä lienee valittu juhlapäiväksi, koska 12.6. sattui vuonna 1550 olemaan se päivä, jolloin Kustaa Vaasalla oli mieli perustaa kaupunki. Päivä on hienosti valittu, ja Kustaa onnistui tuona vuonna erityisen hyvin.

Kannattaa panna merkille, että mainittuna päivänä on muutakin juhlan aihetta, nimittäin:

• Venäjän kansallispäivä, joka “liittyy vuonna 1990 hyväksyttyyn julistukseen Venäjän federaation valtiollisesta suvereniteetista”;
• Tasan 692 vuotta siitä, kun novgorodilaiset ryöstivät ja polttivat Turun;
• Muiden muassa Cosimo I de’ Medicin ja David Rockefellerin syntymäpäivä sekä
• Maailman lapsityövoiman vastainen päivä.
  

Artikkeli Eulerin kierros Helsingissä on päivitetty vastaamaan eilispäivän vaatimuksia: reitti on nyt tarjolla KML‑tiedostona. Lapasessa on vaikka mitä huononnettavaa vielä, mutta minkäs teet — ennen kuin teet.

eli Virallinen reitti 20 kaupunginosan kautta

1. Reitti alkaa historiallisista syistä osoitteesta Fleminginkatu 28-30, ollaan siis Alppiharjussa.
2. Lähdetään Fleminginkatua etelään ja käännytään Porvoonkadulle, jota pitkin jatketaan Viipurinkadulle saakka. Viipurinkadun pohjoispuolta jatketaan Savonkadulle, jonka pohjoispuolta kuljetaan länteen Nordenskiöldinkadulle. Sillan alla ollaan Pasilassa.
3. Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen. Auroran sairaalan jälkeen alkaa Laakso.
4. Edetään Reijolankadun pohjoispuolta ja ylitetään Mannerheimintie, jolloin tullaan Stenbäckinkadulle ja Meilahteen.
5. Jatketaan Stenbäckinkadun pohjoispuolta Topeliuksenkadulle saakka. Käännytään etelään Topeliuksenkadun länsipuolelle ja on tultu Taka-Töölöön.
6. Kävellään Topeliuksenkatua etelään Nordenskiöldinaukiolle, jossa siirrytään Mechelininkadun länsipuolelle ja jatketaan sitä etelään. Pohjoisen Hesperiankadun kohdalla tullaan Etu-Töölöön.
7. Jatketaan edelleen Mechelininkadun länsipuolta etelään. Hietaniemenkadun kohdalla tullaan Länsisatamaan.
8. Mechelininkadulta käännytään Lapinlahdenkadun eteläpuolelle, jolloin ollaan Kampissa.
9. Jatketaan Lapinlahdenkadun eteläpuolta itään ja sen jälkeen Albertinkatua etelään. Uudenmaankadun kohdalla tullaan Punavuoreen.
10. Kuljetaan Albertinkatua etelään kunnes käännytään Sepänkadulle. Sepänkatua mennään länteen, ja tullaan Tehtaankadulle. Siirrytään Tehtaankadun eteläpuolelle; ollaan Eirassa.
11. Jatketaan Tehtaankatua itään ja Laivurinkadun jälkeen saavutaan Ullanlinnaan.
12. Tehtaankatua kuljetaan edelleen idän suuntaan ja käännytään Laivasillankadun itäpuolelle, jolloin ollaan Kaivopuistossa. Makasiiniterminaalin kohdalla palataan Ullanlinnaan.
13. Laivasillankadun itäpuolta jatketaan pohjoiseen. Etelärantaan tultaessa saavutaan Kaartinkaupunkiin.
14. Etelärantaa jatketaan pohjoiseen. Ylitetään Kauppatori itään päin ja kävellään sillan yli Katajanokankadulle. Ollaan siis Katajanokassa.
15. Käännytään Kanavarantaan ja jatketaan sitä pohjoiseen. Ylitetään Kanavakadun silta Päävartiontorille, jolloin ollaan Kruununhaassa.
16. Edetään Mariankatua pohjoiseen Liisankadulle, jota mennään länteen Unioninkadulle. Unioninkadun itäpuolta mennään pohjoiseen ja ylitetään Unioninkatu Siltavuorenrannan kohdalla. Unioninkadun länsipuolella ollaan Kluuvissa.
17. Jatketaan Unionkadun länsipuolta pohjoiseen. Jossain vaiheessa Pitkänsillan ylitystä tullaan vihdoin Kallioon.
18. Siltasaarenkatu ylitetään John Stenbergin rannan kohdalta, jota pitkin tullaan Hakaniemenrantaan. Hakaniementorin itäsivua kuljetaan Hakaniemen torikadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin ja Näkinkujan kohdalla tullaan Sörnäisiin.
19. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin, kunnes käännytään Pääskylänkadulle, jota jatketaan länteen päin. Käännytään Hämeentien itäpuolta pohjoiseen. Junatien sillalla saavutaan Hermanniin.
20. Lautatarhankadun jälkeen siirrytään Hämeentien länsipuolelle ja tullaan samalla Vallilaan.

1. Hämeentien länsipuolta tullaan etelään päin Aleksis Kiven kadulle saakka. Aleksis Kiven kadun eteläpuolelle käännyttäessä tullaan takaisin Alppiharjuun. Aleksis Kiven kadun eteläpuolta jatketaan Fleminginkadulle saakka, jolloin on palattu alkupisteeseen. Kierros on siis tehty.

Suurin osa kantakaupungin osista on liitetty Helsinkiin vuosina 1550 ja 1643. Toukola, Kumpula, Käpylä, Reijola ja Meilahti on liitetty vuonna 1906, Pasila 1912, Ruskeasuo 1926 ja nykyisen Salmisaaren eteläosa vesialueineen 1927.

Kaupunginosat, joiden nimi on korostettu, käydään läpi virallisella kävelyreitillä. Taulukon tiedot ovat peräisin (suurimmalta osin) lähteestä [1], missä ei toisin mainita.

Katso kaupunginosien rajat Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta.

Selitteet

1. Alkuasukkaiden käyttämiä nimiä, päälähteenä lähde [5]
2. Asemakaavoituksen aloitusvuosi
3. Kaupunginosan nimeksi. Vuosiluvun jälkeen mainittu kursivoitu vuosiluku on nimiasujen vahvistamisvuosi, mikäli tiedossa. Jos em. vuosilukuja on kaksi, on ensin mainittu suomenkielisen nimiasun vahvistamisvuosi ja toinen ruotsinkielisen. Suluissa “(” ja “)” oleviin vuosilukuihin tulee suhtautua varauksellisesti. Lähde ei ole täydellisen aukoton.

Lähteet

[1] Helsingin kaupungin julkaisuja: Helsingin kadunnimet 1992. Valtion painatuskeskus, Helsinki.

[2] Facta-tietosanakirja 1975.

[3] Ilkka, Seppo 1991: Diskreettiä matematiikkaa. Otatieto, Helsinki.

[4] Saarikivi, Janne (lainattu 2003-11-28): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#sornainen

[5] Internet-lähde: Slangi.net:in sanasto

[6] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#toolo

[7] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#kluuvi