Septetissä on seitsemän jäsentä. 7 on valehtelijan luku. Monia tärkeitä asioita on n. seitsemän kappaletta. 7 on eräs ruratiivi. Vanhan ajan single-levyjen ("sinkkujen") halkaisija on seitsemän tuumaa. 7 on pienin onnellinen alkuluku. Seitsemän on seven englanniksi. Chano Pozon teos Seven Seven ei viittaa siihen.

Britit ymmärtääkseni harrastavat leikkisiä liikanimiä yleisemminkin; tämän kirjoittajalle tutuiksi on tullut snooker-pelaajien nimiä. Alla joitakin kakkein leikkisimmiksi havaittuja.

Nigel Bond

00-147 -- tämä on oikein leikkisä yhdelmä kahdesta maagisesta numerosta: fiktiivisen psykopaatin numerotunnuksesta ja snookerin "maksimibreikin" pistemäärästä 147 (snookerissa on mahdollista tehdä tätäkin suurempi breikki, ja näin on myös tehty). Erityisleikkisän tästä nimestä tekee se, että Bond ei ole urallaan maksimiin pystynyt.

Steve Davis

Interesting -- jostain syystä Davisiä pidettiin siinä määrin jurona ja tympeänä jäppisenä, että Spitting Image -TV-taireluomasarja katsoi parhaaksi irvailla herralle nimeämällä hänet näin. Jotakuta saattaisi tavallaan kiinnostaa se, että Davisillä on melko pätevä CV, jossa on mm. kuusi maailmanmestaruutta.

Anthony Hamilton

Sheriff of Pottingham (Hamilton on kotoisin Nottinghamistä); pot-verbin merkitys on pussittaa; sama sana substantiivina tarkoittaa pussitusta.

Ronnie O'Sullivan

The Rocket -- herra ilmeisesti pelaa kuin raketti, mitä on vähän outona pidettävä.

Neil Robertson

Thunder from Down Under -- Robbo on aussi, ja jyrähtelee.

Mark Selby

The Jester from Leicester -- Selby on kotoisin Leicesteristä ja on kaiketi melkoinen jekku-petteri; The Torturer -- itsensä Ronnie O'Sullivanin lanseeraama nimi; Selby tunnetaan varsin pätevänä safety-pelaajana.

Jimmy White

The Whirlwind; Ladies' Choice; The People's Champion -- viimeinen viittaa siihen, että White on ensinnäkin hyvin suosittu ja toisaalta on on hävinnyt kaikki kuusi MM-finaaliaan.

Wikipedia listaa nimiä lisää.

Jossakin englanninkielisessä TV-taideluomassa käytettiin taannoin sanaa palaver — tai siis jotain sanaa, jonka oletin tulevan kirjoitetuksi näin. Tällainen sana todella käytössä on, kuten sekä Oxford Dictionaries että Merriam-Webster kertovat. Wiktionary väittää sanan palaveri tulleen suomeen latinasta portugalin ja englantilaisen merimiesslangin kautta. Olkoon näin. Oli miten oli, sana vaikuttaa englannissa tarkoittavan eritoten kaikenlaista joutopuhetta ("idle talk"; "prolonged and tedious fuss or discussion"); onpa kerta kakkiaan osuva tausta ja kuvaus meidän palavereillemme.

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

Elävänä nimistöön päässeet

• Tarja Halonen, suurkalliolainen juristi ja monialapoliitikko: Tarja Halosen puisto Kalliossa.
• Urho Kaleva Kekkonen, savolais—maalaisliittolainen juristi ja vauhditon kolmiloikkaaja, myöh. mm. pääministeri ja presidentti: Urho Kekkosen katu Kampissa.
• Mauno Koivisto, turkulainen presidentti: Mauno Koiviston aukio Kampissa.
• Carl Gustaf Emil Mannerheim, marsalkka, valtionhoitaja ja presidentti: Mannerheimintie (Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Etu-Töölö, Taka-Töölö, Meilahti, Ruskeasuo ja Laakso).
• Jean Sibelius, säveltaiteilija: Sibeliuksen puisto Taka-Töölössä.

Ulkomaalaiset nimistössä

• Henry Ford, amerikkalainen natsi ja autokauppias: Henry Fordin katu Länsisatamassa.
• Dag Hammarskjöld, ruotsalainen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri: Hammarskjöldintie Taka-Töölössä.
• Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä: Kopernikuksenkatu Ullanlinnassa.
• V. I. Lenin, kansainvälinen puoluejohtaja: Lenininpuisto Alppiharjussa.
• Martin Luther, saksalainen antisemiitti ja kirkonmies: Lutherinkatu Etu-Töölössä.

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

• Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
• Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
• Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
• Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira). Myös Heikinkatu oli saman herran mukaan nimetty.
• Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
• Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
• Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
• Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Muuta mielenkiintoista

• Helsinginkatu — on aika houkuttava ajatus, että oleellisinta osaa kaupungista, Suur-Kalliota, halkova Helsinginkatu olisi nimetty kaupungin mukaan — näin ei kuitenkaan ole, mikä tosiseikka paljastuu esim. kadun ruotsinkielisestä nimestä Helsingegatan; katu on nimetty Helsingin pitäjän (ruotsiksi Helsinge socken), nykyisen Vantaan, mukaan. Helsingin pitäjän kirkonkylä on tätä nykyä Vantaan kaupunginosa. Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun ajoittain levoton raja.
• Sturenkatu Alppiharjussa ja Vallilassa on nimetty peräti kolmen Sturen mukaan: Sten Sture vanhemman, Svante Sturen ja Sten Sture nuoremman. Kaikki luetellut toimivat vuorollaan Ruotsin valtionhoitajina — sen aikaisessa Ruotsissa ei tainnut olla kärsivällisyyttä tämän tästä opiskella uuden valtionhoitajan sukunimeä, lienee tästä pääteltävä.
• Vaasankatu Alppiharjussa sekä Kustaa Vaasan tie Toukolassa ja Kumpulassa — tunnetusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Helsinki-päivänä 12.6.1550 (kuinka sattuikaan samalle päivälle!); on sangen luontevaa, että hänen nimensä on ikuistettu pääkaupungin kadunnimistöön. Kannattaa kuitenkin huomata, että Vaasankatu (ruots. Vasagatan) ei ole nimetty kuninkaan, vaan koko Vasa-hallitsijasuvun mukaan. Suvun jäseniä juoksi valtakunnan itäosassa perustamassa myös joitakin toissijaisia taajamia.

Lähteet

1. Helsingin kadunnimet
2. Helsingin kadunnimet 2
3. Helsingin kadunnimet 3
4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: "[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta." Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: "Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan." Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

Varmaankin tuntemattomin kaikista maailmankuuluista vasenkätisistä on ollut roomalainen Gaius Mucius Scaevola. Aivan epäilemättä on Mucius tunnetuin ns. pakkovasuri. Tarinasta on monta näkemystä, mutta ydinosa menee jokseenkin näin: Etruskikuningas Lars Porsenna väkineen piiritti juuri tasavallaksi ryhtynyttä Roomaa, ja tilanne kaupungissa oli paha. Aatelisväen nuorison piirissä levisi villitys hiipiä piirittäjän leiriin kuningasta tappamaan: kolmesataa nuorta miestä sopi keskenänsä, että yksi heistä toisensa jälkeen toteuttaa tapposuunnitelmaa, kunnes joku onnistuu. Ensimmäisenä matkaan lähti Gaius Mucius ‑niminen miekkonen. Leiriin päästyään teki Mucius aika pahan mokan, ja tappoi kuninkaan sihteerin tai muun kätyrin. Silloin vielä tavallisena oikeakätisenä Mucius ei tajunnut, että rahaa leirissä jakeleva mies on jonkinlainen kirjuri tms. eikä suinkaan kuningas. Kirjurin tappamista luonnollisesti paheksuttiin leirissä laajalti, ja Mucius vietiin vastaamaan teostaan itse kuninkaalle. Kuninkaan teltassa Muciusta uhkailtiin karmeasti, mutta mies ei tästä hätkähtänyt. Todistaakseen motivaationsa jyrkkyyden työnsi hän oikean kätensä tuleen, ja poltti sen karrelle ilmeenkään värähtämättä. Porsenna vakuuttui järjettömästä teosta siinä määrin, että päätti lähteä joukkoineen kotiin, mitä tekoa roomalaiset pitivät hyvänä, ja toisaalta Muciuksen ansiona. Siinä määrin arvostivat kaupunkilaiset Muciusta, että antoivat hänelle arvonimeksi "vasenkätistä" tarkoittavan "Scaevolan". Internet tietää kertoa Muciuksesta kaikenlaista; esimerkkiartikkelina toimikoon tämä livius.org:in artikkeli.

Maailman seitsemän ihmeen lista ei ole yksikäsitteinen. Alf Henrikssonin Antiikin tarinoita esittää eri listoilla esiintyneistä ihmeistä koostetuksi listaksi nykypäivää varten:

1. Memfiin pyramidit,
2. Semiramiin riippuvat puutarhat Babylonissa,
3. Artemiin temppeli Efesoksessa,
4. Zeuksen patsas Olympiassa,
5. Mausoloksen hautamuistomerkki Halikarnassoksessa,
6. Faroksen majakka Aleksandriassa sekä
7. Rhodoksen kolossi.

Historian saatossa ovat ainakin seuraavat saaneet mainintoja:

• Rooman Colosseum,
• Apollonin alttari Delfoissa,
• Sfinksi Gizassa,
• Babylonin Ishtar-portti.

Tarkkaan ottaen kuuluisia kreikan viisaita on seitsemän vähän epämääräisessä mielessä: alla ensin lista niistä neljästä, jotka tapaavat esiintyvät "kaikissa" listauksissa ja sitten lista nimiä, joilla on tapana täydentää lista seitsemän vahvuiseksi:

Varsinaiset viisaat

Bias ca. 570 eKr.

Joonialainen patriootti ja valtiomies. Historiallisena pidetään kertomusta, jonka mukaan joonialaiset hänen kehotuksestaan peustivat kaupungin Sardiniaan.

Pittakos 648 eKr.—

Mytileneläinen valtiomies ja sotapäällikkö.

Solon 638—558 eKr.

Ateenalainen valtiomies ja lainlaatija. Laati kuuluisan perustuslain, joka oli demokratian ja oligarkian välinen kompromissi. Esitteli uutuutena valamiesoikeudenkäynnin.

Thales 624(?)—547(?) eKr.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen nimeltä tunnettu kreikkalainen matemaatikko (ja matemaatikko yleensäkin) oli Vähän-Aasian Miletoksesta kotoisin ollut kauppias Thales. Thaleen kerrottiin saaneen oppinsa Egyptistä. Hänen sanotaan esittäneen tai todistaneen seuraavat viisi geometrian teoreemaa:

1. Tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä suuret.
2. Ristikulmat ovat yhtä suuret.
3. Kaksi kolmiota, joilla on yhtä suuret kaksi kulmaa ja niiden välinen sivu, ovat yhtenevät.
4. Ympyrän jokainen halkaisija jakaa ympyrän kahteen yhtä suureen osaan.
5. Puoliympyrän kaaren sisältämä kulma on suora.

Näistä viimeistä kutsutaan edelleen Thaleen lauseeksi.

Keräilyerät

Anakharsis

Skyyttalainen filosofi, Solonin ystävä ja kollega.

Epimenides

Runoilija, jota on siteerattu raamatussa asti.

Kheilon

Spartlainen filosofi, jolta on peräisin lentävä lause "tunne itsesi", gnóthi seautón.

Khilon 500-luku eKr.

Spartalainen valtiomies, ensimmäinen efori vuodesta 556 eKr.

Kleobulos 500-luku eKr.

Rhodoslaisen Lindoksen tyranni, runoilija ja arvuuttelija.

Lassos

Peloponnesolainen runoilija, joka mm. kirjoitti hymnin käyttämättä lainkaan s‑kirjainta, mikä lieneekin ollut helppoa, koska kreikkalaiset muutenkin käyttävät omaa aakkostoaan, jossa s‑kirjainta ei lainkaan ole.

Periandros 600-luku eKr.

Korintin toinen tyranni, seurasi isäänsä v. 627 eKr. Paranteli Korintin satamaa.

Kansansaduissa kääpiöt ovat nimettömiä; niiden nimet ovat Disneyn kehitelmiä. Disneyn antamat nimet aakkosjärjestyksessä: Jörö, Lystikäs, Nuhanenä, Ujo, Unelias, Viisas ja Vilkas.

Merimiesjuttujen seitsemän merta ovat Pohjoinen ja Eteläinen Jäämeri, Pohjois- ja Etelä-Atlantti, Pohjoinen ja Eteläinen Tyynimeri ja Intian valtameri.

Veljesten nimet ovat Aapo, Eero, Juhani, Lauri, Simeoni, Timo ja Tuomas.

Synneistä karmeimmat ovat ahneus, kateus, ylpeys, irstailu, mässäily, laiskuus ja viha.

On varsin tavallista väittää, että l-kirjaimeen päättyviä suomen sanoja olisi seitsemän; yleensä väitettä seuraa lista: askel, kyynel, nivel, ommel, sammal, sävel ja taival. Jostain syystä listasta tapaa jäädä pois ainakin kaksi Suomen kielen perussanakirjan tuntemaa sanaa: petkel ja kannel (rinnakkaismuodot petkele ja kantele, joista ensin mainittu on kai toissijainen ja jäljempi vastaavasti ensisijainen "asiatyylissä").

Maannimet, joissa ei suomen ortografian mukaan esiinny mainittuja kirjaimia ovat:

1. Ghana,
2. Grenada,
3. Kanada,
4. Kap Verde,
5. Nepal,
6. Qatar ja
7. Venäjä.

Tarkastuslähteenä EU:n toimielinten julkaisujen kustantajan lista. Tšadia voinee pitää jonkinlaisena rajatapauksena; riippuu vähän siitä, onko "suhuässä", hattu-s ('š') ymmärrettävä "ässäksi" vai ei.