Helsingin kantakaupungin kaupunginosat
Suurin osa kantakaupungin osista on liitetty Helsinkiin vuosina 1550 ja 1643. Toukola, Kumpula, Käpylä, Reijola ja Meilahti on liitetty vuonna 1906, Pasila 1912, Ruskeasuo 1926 ja nykyisen Salmisaaren eteläosa vesialueineen 1927.
Kaupunginosat, joiden nimi on korostettu, käydään läpi virallisella kävelyreitillä. Taulukon tiedot ovat peräisin (suurimmalta osin) lähteestä [1], missä ei toisin mainita.
Katso kaupunginosien rajat Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta.
Löysin puolivahingossa Helsingin kaupungin saitilta, Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta sivun Nimistönsuunnittelu, josta käsin taasen löytyi mainio juttusarja “Viikon nimet“, jossa on esitelty valtaosa kaupunginosien nimistä. Kunkin kaupunginosan nimi on linkki, joka osoittaa ao. nimiartikkeliin, jos sellainen on.
| Nro | Nimi | Selite | 1. | 2. | 3. |
|---|---|---|---|---|---|
| I | Kruununhaka — Kronohagen | 1750-luvulta lähtien on alueesta käytetty nimeä “Kronohagen”, koska armeijan tykistön hevosia laidunnettiin siellä. | Krunika, Kruna | 1812 | 1959 |
| II | Kluuvi — Gloet | Saanut nimensä Kluuvinlahden (“Gloet”) mukaan. Gloet-nimellä tunnettiin merenlahti, joka ulottui Töölönlahdesta suurin piirtein nykyisen Havis Amanda -patsaan tienoille. Nimi on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien. Lahti täytettiin 1800—1850-luvuilla. Ks. myös lähde [7]. | Kluvari | 1812 | 1959 |
| III | Kaartinkaupunki — Gardesstasen | 1812 | 1959 | ||
| IV | Kamppi — Kampen | Nimi tunnetaan jo 1600-luvulta. | 1812 | 1959 | |
| V | Punavuori — Rödbergen | Nimi johtuu kaupunginosien V ja VI alueella sijaitsevista punertavista rantakallioista, joita 1600-luvulta lähtien on kutsuttu nimellä “Punavuoret — Rödbergen”. | Rööperi, Röba | 1812 | 1959 |
| VI | Eira — Eira | Kaupunginosassa sijaitsevan vuonna 1905 perustetun Eiran sairaalan mukaan. Sairaala on nimetty tukholmalaisen samannimisen sairaalan mukaan. Eira on lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa jumaltarustossa. | 1875 | 1959 | |
| VII | Ullanlinna — Ulrikasborg | Vuoden 1747 linnoitussuunitelman perusteella rakennetun linnoituksen “Ulricasborg” mukaan. Linnoitus nimettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan. | 1841 | 1959 | |
| VIII | Katajanokka — Skatudden | Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä “Skat Udden” (kartassa 1775). | Nokka, Skatta | 1859 | 1959 |
| IX | Kaivopuisto — Brunnsparken | Vuonna 1838 perustetun kylpyläpuiston mukaan käyttöön tullut nimitys “Brunnsparken”. | Brunssa, Kaivari, Prunssa | 1875 | 1959 1909 (1840) |
| X | Sörnäinen — Sörnäs | Nimi “Södernäs” on mainittu Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa (1639) kaupungin uutena sijoituspaikkana. Niemi, johon nimi viittaa, sijaitsee etelässä Vanhastakaupungista katsoen. Ks. myös lähde [4]. | Sörkka, Sörkkä | 1893 | 1959 1929 |
| XI | Kallio — Berghäll | Alueella sijainneen samannimisen vuokratila-alueen mukaan. Kaupunginosa jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Ks. myös Kallion kartta (Kallio-seura) | Kallio: Bergga, Berka, Berkka, Bärgga, Bärika, Bärtsi, Kaltsi; Siltasaari: Siltis, Siltsu | 1887 | 1959 |
| XII | Alppiharju — Åshöjden | Vanhoista paikallisista vuokra-alueiden nimistä “Alppi — Alpen” ja “Ås”. Kaupunginosa jakaantuu kahteen osa-alueeseen: Alppila ja Harju. | Alppila: Alppis | 1883 | 1959 |
| XIII | Etu-Töölö — Främre Tölö | Nimi “Tölöby” tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Ks. myös lähde [6]. | Tälikä, Tölika, Tölikka, Tölis | 1906 | 1959 1909 |
| XIV | Taka-Töölö — Bortre Tölö | 1906 | 1959 | ||
| XV | Meilahti — Mejlans | Nimi “Mejlans” maatilan nimenä jo 1600-luvulla. Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma. | Meikku | 1925 | 1959 |
| XVI | Ruskeasuo — Brunakärr | Ruskis | 1937 | 1959 1928 |
|
| XVII | Pasila — Böle | Fredika, Spadela | 1910 | 1959 1927 (1909) |
|
| XVIII | Laakso — Dal | Luonnonnimi, joka on tarkoittanut Nordenskiöldinkadun pohjoispuolista laaksoa (“Dal”). Suomenkielinen käännös on tullut käyttöön myöhemmin. | 1945 | 1959 | |
| XIX | Mustikkamaa Korkeasaari — Blåbärslandet Högholmen | Saaren nimi 1500- ja 1600-luvuilla “Blåbershol(l)men”, nykyinen suomenkielinen nimi v. 1928. “Högeholmen” tunnetaan vuodelta 1569 Korkeasaaren nimenä. Nykyinen suomenkielinen nimi on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. | Mustikkamaa: Blobba, Bloba, Blobika, Mustis; Korkeasaari: Högga, Högis, Hökka, Korkis | – | 1959 |
| XX | Länsisatama — Västra Hamnen | Sijainnin ja funktion mukaan. | 1916 | 1921 | |
| XXI | Hermanni — Hermanstad | Kahdelle Kumpulan kartanosta erotetulle asuntoalueelle Hermanstad I ja II annettiin nimet kartanon omistajan, vapaaherra Herman Sigfrid Standerskjöld-Nordenstamin mukaan. Suomenkielinen nimi vahvistettu vuonna 1909. | Heruli | 1892 | 1959 |
| XXII | Vallila — Vallgård | Alkuperäinen nimi “Vallgård” on syntynyt alueen käytön mukaan (‘vall’ = ‘nurmi’) — aluetta käytettiin karjan laitumena. | Valkka | 1908 | 1959 |
| XXIII | Toukola — Majstad | Toukis, Maisuli, Majsuli | 1920 | ||
| XXIV | Kumpula — Gumtäkt | Kumis, Kumpis | 1923 | ||
| XXV | Käpylä — Kottby | Fabula, Käbis, Käpis, Käpykylä | 1920 | ||
| XXVI | Koskela — Forsby | Nimi “Forsby” tunnetaan jo vuodelta 1351. Helsingin kaupunki perustettiin kylän maille vuonna 1550. | 1936 | 1959 | |
| XXVII | Vanhakaupunki — Gammelstaden | Nimi “Gamla Helsingfors” esiintyy Uuden Helsingin perustamiskirjassa v. 1639. Nykyiset nimiasut vahvistettu 1909. | Gammeli | 1938 | 1959 |
Selitteet
- Alkuasukkaiden käyttämiä nimiä, päälähteenä lähde [5]
- Asemakaavoituksen aloitusvuosi
- Kaupunginosan nimeksi. Vuosiluvun jälkeen mainittu kursivoitu vuosiluku on nimiasujen vahvistamisvuosi, mikäli tiedossa. Jos em. vuosilukuja on kaksi, on ensin mainittu suomenkielisen nimiasun vahvistamisvuosi ja toinen ruotsinkielisen. Suluissa “(” ja “)” oleviin vuosilukuihin tulee suhtautua varauksellisesti. Lähde ei ole täydellisen aukoton.
Lähteet
- [1] Helsingin kaupungin julkaisuja: Helsingin kadunnimet 1992. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
- [2] Facta-tietosanakirja 1975.
- [3] Ilkka, Seppo 1991: Diskreettiä matematiikkaa. Otatieto, Helsinki.
- [4] Saarikivi, Janne (lainattu 2003-11-28): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#sornainen
- [5] Internet-lähde: Slangi.net:in sanasto
- [6] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#toolo
- [7] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#kluuvi