Helsinkiläistä kadunnimitriviaa

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

elävänä nimistöön päässeet· ulkomaalaiset nimistössä · moneen kertaan nimistössä · muuta mielenkiintoista

Elävänä nimistöön päässeet

Ulkomaalaiset nimistössä

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

  • Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
  • Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
  • Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
  • Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira). Myös Heikinkatu oli saman herran mukaan nimetty.
  • Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
  • Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
  • Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
  • Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Muuta mielenkiintoista

  • Helsinginkatu — on aika houkuttava ajatus, että oleellisinta osaa kaupungista, Suur-Kalliota, halkova Helsinginkatu olisi nimetty kaupungin mukaan — näin ei kuitenkaan ole, mikä tosiseikka paljastuu esim. kadun ruotsinkielisestä nimestä Helsingegatan; katu on nimetty Helsingin pitäjän (ruotsiksi Helsinge socken), nykyisen Vantaan, mukaan. Helsingin pitäjän kirkonkylä on tätä nykyä Vantaan kaupunginosa. Helsinginkatu on Kallion ja Alppiharjun ajoittain levoton raja.
  • Sturenkatu Alppiharjussa ja Vallilassa on nimetty peräti kolmen Sturen mukaan: Sten Sture vanhemman, Svante Sturen ja Sten Sture nuoremman. Kaikki luetellut toimivat vuorollaan Ruotsin valtionhoitajina — sen aikaisessa Ruotsissa ei tainnut olla kärsivällisyyttä tämän tästä opiskella uuden valtionhoitajan sukunimeä, lienee tästä pääteltävä.
  • Vaasankatu Alppiharjussa sekä Kustaa Vaasan tie Toukolassa ja Kumpulassa — tunnetusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Helsinki-päivänä 12.6.1550 (kuinka sattuikaan samalle päivälle!); on sangen luontevaa, että hänen nimensä on ikuistettu pääkaupungin kadunnimistöön. Kannattaa kuitenkin huomata, että Vaasankatu (ruots. Vasagatan) ei ole nimetty kuninkaan, vaan koko Vasa-hallitsijasuvun mukaan. Suvun jäseniä juoksi valtakunnan itäosassa perustamassa myös joitakin toissijaisia taajamia.

Lähteet

  1. Helsingin kadunnimet
  2. Helsingin kadunnimet 2
  3. Helsingin kadunnimet 3
  4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
    1. Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
      Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: “[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta.” Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: “Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.” Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

      Seikkaperät: Helsinki, turha tieto — ei seikkoja.

Comments are closed.