Eulerin kierros Helsingissä

eli

Virallinen reitti 20 kaupunginosan kautta

Tämä dokumentti kuvaa kävelyreitin Helsingissä kahdenkymmenen kaupunginosan läpi. "Normatiivisena" karttana on käytetty Facta-tietosanakirjan (1975) Helsinki-artikkelin karttaa. Kaupunginosien rajat ovat sittemmin muuttuneet, ja muuttunevat vielä vastakin. Mainittu kartta on valittu referenssiksi mm. siitä hyvästä syystä, että Facta löytyy jokaisesta taloudesta. Tai ainakin pitäisi löytyä.

Kävelyohjeessa viitataan monessa kohtaa katujen puoliin, esim. "Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen[...]". Puolista on syytä pitää tarkkaa lukua, koska kadut ovat kaupunginosien rajoja ja niin ollen on syytä pysytellä oikealla puolen katua. Esimerkin tapauksessa kävellessään erheellisesti Nordenskiöldinkadun eteläpuolta tulisi käyneeksi ennen aikojaan Taka-Töölössä.

Lyhyt esitys Eulerin verkosta. Tässä dokumentissa kuvattu reitti muodostaa Eulerin kierroksen, kun verkon solmuiksi määritellään osa kantakaupungin kaupunginosista (taulukossa korostetuttuina merkityt kaupunginosat) ja niiden välisiksi sivuiksi ne kohdat, joissa vaihdetaan kaupunginosaa. Eulerin kierros on määritelmänsä mukaan reitti, jossa esiintyy verkon jokainen sivu tasan kerran ja jokainen kärki vähintään kerran. Reitti ei aivan ole Hamiltonin kierros, sillä Ullanlinnassa käydään kahdesti. Uimalla Kaivopuistosta Kaartinkaupunkiin voi reitistä helposti tehdä myös Hamiltonin kierroksen.

HUOM: tätä dokumenttia ei enää ylläpidetä, vaan reitti, tarpeelliset linkit ja muu sälä on siirretty osoitteen http://pedro.lapanen.org/lapanen/eulerin-kierros-helsingissa/ takaa palveltavaan dokumenttiin. Viitatusta dokumentista löytyy myös Google maps -palvelun avulla tarjoiltu reitin kartta. Kaupunginosataulukko on siirretty kokonaan eri dokumenttiin, joka löytyy URL:in http://pedro.lapanen.org/lapanen/helsingin-kantakaupungin-kaupunginosat/ takaa.

Tämän saitin kaikki muu Helsinkiin liittyvä aineisto löytyy osoitteen http://pedro.lapanen.org/asia/helsinki/ takaa.



  1. Reitti alkaa historiallisista syistä osoitteesta Fleminginkatu 28-30, ollaan siis Alppiharjussa.
  2. Lähdetään Fleminginkatua etelään ja käännytään Porvoonkadulle, jota pitkin jatketaan Viipurinkadulle saakka. Viipurinkadun pohjoispuolta jatketaan Savonkadulle, jonka pohjoispuolta kuljetaan länteen Nordenskiöldinkadulle. Sillan alla ollaan Pasilassa.
  3. Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen. Auroran sairaalan jälkeen alkaa Laakso.
  4. Edetään Reijolankadun pohjoispuolta ja ylitetään Mannerheimintie, jolloin tullaan Stenbäckinkadulle ja Meilahteen.
  5. Jatketaan Stenbäckinkadun pohjoispuolta Topeliuksenkadulle saakka. Käännytään etelään Topeliuksenkadun länsipuolelle ja on tultu Taka-Töölöön.
  6. Kävellään Topeliuksenkatua etelään Nordenskiöldinaukiolle, jossa siirrytään Mechelininkadun länsipuolelle ja jatketaan sitä etelään. Pohjoisen Hesperiankadun kohdalla tullaan Etu-Töölöön.
  7. Jatketaan edelleen Mechelininkadun länsipuolta etelään. Hietaniemenkadun kohdalla tullaan Länsisatamaan.
  8. Mechelininkadulta käännytään Lapinlahdenkadun eteläpuolelle, jolloin ollaan Kampissa.
  9. Jatketaan Lapinlahdenkadun eteläpuolta itään ja sen jälkeen Albertinkatua etelään. Uudenmaankadun kohdalla tullaan Punavuoreen.
  10. Kuljetaan Albertinkatua etelään kunnes käännytään Sepänkadulle. Sepänkatua mennään länteen, ja tullaan Tehtaankadulle. Siirrytään Tehtaankadun eteläpuolelle; ollaan Eirassa.
  11. Jatketaan Tehtaankatua itään ja Laivurinkadun jälkeen saavutaan Ullanlinnaan.
  12. Tehtaankatua kuljetaan edelleen idän suuntaan ja käännytään Laivasillankadun itäpuolelle, jolloin ollaan Kaivopuistossa. Makasiiniterminaalin kohdalla palataan Ullanlinnaan.
  13. Laivasillankadun itäpuolta jatketaan pohjoiseen. Etelärantaan tultaessa saavutaan Kaartinkaupunkiin.
  14. Etelärantaa jatketaan pohjoiseen. Ylitetään Kauppatori itään päin ja kävellään sillan yli Katajanokankadulle. Ollaan siis Katajanokassa.
  15. Käännytään Kanavarantaan ja jatketaan sitä pohjoiseen. Ylitetään Kanavakadun silta Päävartiontorille, jolloin ollaan Kruununhaassa.
  16. Edetään Mariankatua pohjoiseen Liisankadulle, jota mennään länteen Unioninkadulle. Unioninkadun itäpuolta mennään pohjoiseen ja ylitetään Unioninkatu Siltavuorenrannan kohdalla. Unioninkadun länsipuolella ollaan Kluuvissa.
  17. Jatketaan Unionkadun länsipuolta pohjoiseen. Jossain vaiheessa Pitkänsillan ylitystä tullaan vihdoin Kallioon.
  18. Siltasaarenkatu ylitetään John Stenbergin rannan kohdalta, jota pitkin tullaan Hakaniemenrantaan. Hakaniementorin itäsivua kuljetaan Hakaniemen torikadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin ja Näkinkujan kohdalla tullaan Sörnäisiin.
  19. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin, kunnes käännytään Pääskylänkadulle, jota jatketaan länteen päin. Käännytään Hämeentien itäpuolta pohjoiseen. Junatien sillalla saavutaan Hermanniin.
  20. Lautatarhankadun jälkeen siirrytään Hämeentien länsipuolelle ja tullaan samalla Vallilaan.
  1. Hämeentien länsipuolta tullaan etelään päin Aleksis Kiven kadulle saakka. Aleksis Kiven kadun eteläpuolelle käännyttäessä tullaan takaisin Alppiharjuun. Aleksis Kiven kadun eteläpuolta jatketaan Fleminginkadulle saakka, jolloin on palattu alkupisteeseen. Kierros on siis tehty.

Helsingin kantakaupungin kaupungiosat

Suurin osa kantakaupungin osista on liitetty Helsinkiin vuosina 1550 ja 1643. Toukola, Kumpula, Käpylä, Reijola ja Meilahti on liitetty vuonna 1906, Pasila 1912, Ruskeasuo 1926 ja nykyisen Salmisaaren eteläosa vesialueineen 1927.

Kaupunginosat, joiden nimi on korostettu, käydään läpi virallisella kävelyreitillä. Taulukon tiedot ovat peräisin (suurimmalta osin) lähteestä [1], missä ei toisin mainita.

Nro Nimi Selite 1. 2. 3.
I Kruununhaka — Kronohagen 1750-luvulta lähtien on alueesta käytetty nimeä "Kronohagen", koska armeijan tykistön hevosia laidunnettiin siellä. Krunika, Kruna 1812 1959
II Kluuvi — Gloet Saanut nimensä Kluuvinlahden ("Gloet") mukaan. Gloet-nimellä tunnettiin merenlahti, joka ulottui Töölönlahdesta suurin piirtein nykyisen Havis Amanda -patsaan tienoille. Nimi on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien. Lahti täytettiin 1800—1850-luvuilla. Ks. myös lähde [7]. Kluvari 1812 1959
III Kaartinkaupunki — Gardesstasen     1812 1959
IV Kamppi — Kampen Nimi tunnetaan jo 1600-luvulta.   1812 1959
V Punavuori — Rödbergen Nimi johtuu kaupunginosien V ja VI alueella sijaitsevista punertavista rantakallioista, joita 1600-luvulta lähtien on kutsuttu nimellä "Punavuoret — Rödbergen". Rööperi, Röba 1812 1959
VI Eira — Eira Kaupunginosassa sijaitsevan vuonna 1905 perustetun Eiran sairaalan mukaan. Sairaala on nimetty tukholmalaisen samannimisen sairaalan mukaan. Eira on lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa jumaltarustossa.   1875 1959
VII Ullanlinna — Ulrikasborg Vuoden 1747 linnoitussuunitelman perusteella rakennetun linnoituksen "Ulricasborg" mukaan. Linnoitus nimettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan.   1841 1959
VIII Katajanokka — Skatudden Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä "Skat Udden" (kartassa 1775). Nokka, Skatta 1859 1959
IX Kaivopuisto — Brunnsparken Vuonna 1838 perustetun kylpyläpuiston mukaan käyttöön tullut nimitys "Brunnsparken". Brunssa, Kaivari, Prunssa 1875 1959
1909
(1840)
X Sörnäinen — Sörnäs Nimi "Södernäs" on mainittu Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa (1639) kaupungin uutena sijoituspaikkana. Niemi, johon nimi viittaa, sijaitsee etelässä Vanhastakaupungista katsoen. Ks. myös lähde [4]. Sörkka, Sörkkä 1893 1959
1929
XI Kallio — Berghäll Alueella sijainneen samannimisen vuokratila-alueen mukaan. Kaupunginosa jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Ks. myös Kallion kartta (Kallio-seura) Kallio: Bergga, Berka, Berkka, Bärgga, Bärika, Bärtsi, Kaltsi; Siltasaari: Siltis, Siltsu 1887 1959
XII Alppiharju — Åshöjden Vanhoista paikallisista vuokra-alueiden nimistä "Alppi — Alpen" ja "Ås". Kaupunginosa jakaantuu kahteen osa-alueeseen: Alppila ja Harju. Alppila: Alppis 1883 1959
XIII Etu-Töölö — Främre Tölö Nimi "Tölöby" tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Ks. myös lähde [6]. Tälikä, Tölika, Tölikka, Tölis 1906 1959
1909
XIV Taka-Töölö — Bortre Tölö 1906 1959
XV Meilahti — Mejlans Nimi "Mejlans" maatilan nimenä jo 1600-luvulla. Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma. Meikku 1925 1959
XVI Ruskeasuo — Brunakärr   Ruskis 1937 1959
1928
XVII Pasila — Böle   Fredika, Spadela 1910 1959
1927
(1909)
XVIII Laakso — Dal Luonnonnimi, joka on tarkoittanut Nordenskiöldinkadun pohjoispuolista laaksoa ("Dal"). Suomenkielinen käännös on tullut käyttöön myöhemmin.   1945 1959
XIX Mustikkamaa Korkeasaari — Blåbärslandet Högholmen Saaren nimi 1500- ja 1600-luvuilla "Blåbershol(l)men", nykyinen suomenkielinen nimi v. 1928. "Högeholmen" tunnetaan vuodelta 1569 Korkeasaaren nimenä. Nykyinen suomenkielinen nimi on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Mustikkamaa: Blobba, Bloba, Blobika, Mustis; Korkeasaari: Högga, Högis, Hökka, Korkis - 1959
XX Länsisatama — Västra Hamnen Sijainnin ja funktion mukaan.   1916 1921
XXI Hermanni — Hermanstad Kahdelle Kumpulan kartanosta erotetulle asuntoalueelle Hermanstad I ja II annettiin nimet kartanon omistajan, vapaaherra Herman Sigfrid Standerskjöld-Nordenstamin mukaan. Suomenkielinen nimi vahvistettu vuonna 1909. Heruli 1892 1959
XXII Vallila — Vallgård Alkuperäinen nimi "Vallgård" on syntynyt alueen käytön mukaan ('vall' = 'nurmi') — aluetta käytettiin karjan laitumena. Valkka 1908 1959
XXIII Toukola — Majstad   Toukis, Maisuli, Majsuli 1920  
XXIV Kumpula — Gumtäkt   Kumis, Kumpis 1923  
XXV Käpylä — Kottby   Fabula, Käbis, Käpis, Käpykylä 1920  
XXVI Koskela — Forsby Nimi "Forsby" tunnetaan jo vuodelta 1351. Helsingin kaupunki perustettiin kylän maille vuonna 1550.   1936 1959
XXVII Vanhakaupunki — Gammelstaden Nimi "Gamla Helsingfors" esiintyy Uuden Helsingin perustamiskirjassa v. 1639. Nykyiset nimiasut vahvistettu 1909. Gammeli 1938 1959

1. Alkuasukkaiden käyttämiä nimiä, päälähteenä lähde [5]
2. Asemakaavoituksen aloitusvuosi
3. Kaupunginosan nimeksi. Vuosiluvun jälkeen mainittu kursivoitu vuosiluku on nimiasujen vahvistamisvuosi, mikäli tiedossa. Jos em. vuosilukuja on kaksi, on ensin mainittu suomenkielisen nimiasun vahvistamisvuosi ja toinen ruotsinkielisen. Suluissa "(" ja ")" oleviin vuosilukuihin tulee suhtautua varauksellisesti. Lähde ei ole täydellisen aukoton.

Lähteet:

[1] Helsingin kaupungin julkaisuja: Helsingin kadunnimet 1992. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
[2] Facta-tietosanakirja 1975.
[3] Ilkka, Seppo 1991: Diskreettiä matematiikkaa. Otatieto, Helsinki.
[4] Saarikivi, Janne (lainattu 2003-11-28): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#sornainen
[5] Internet-lähde: Slangi.net:in sanasto
[6] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#toolo
[7] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#kluuvi