[- -] Kuultuaan, että isä tapaa suomalaisen, tytär oli halunnut tietää, mitä suomettuminen oikein tarkoittaa. “Se tarkoittaa sitä, että Suomi ei voisi vapaasti liittyä Natoon, vaikka haluaisi”, kertoi baijerilainen vastanneensa.
“Luuletko, että Meksiko voisi vapaasti liittyä Varsovan liittoon, jos haluaisi?” minä kysyin. Se oli keskustelukumppanini mielestä eri asia, enkä minä viitsinyt puhua Kuubasta mitään. Sitten tiedustelin haluaisiko hän kuulla minun määritelmäni suomettumisesta. Luvan saatuani sanoin: “Minun mielestäni suomettuminen tarkoittaa sellaista politiikkaa, jonka tuloksena maassa oleva armeija puhuu samaa kieltä kuin siviilitkin”, mihin kaveri nopeasti vastasi: “Joo, joo, mutta he ovat meidän liittolaisiamme.”
En viitsinyt kysellä, koska he ovat liittolaisensa maahan kutsuneet enkä arvelemaan, että jos meillä olisi miehitysarmeija, niin varmaan mekin kutsuisimme heitä miehittäjien sijaan liittolaisiksi.
Aimo Kairamo kertoo keskustelustaan länsisaksalaisen CSU:ta edustaneen parlamentaarikon kanssa. Lainattu teoksesta Entäs kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia (Toimittanut Johan Bäckman).