Tämä dokumentti pyrkii kuvaamaan lyhyesti yleisimmät kuvitelmat eri biljardilajien
historiasta. Lisäksi esittelen lyhyesti muutamia yleisimmin
pelattuja lajeja. Sääntöjä en suuremmin esittele, linkkejä niihin löytyy, öh,
linkeistä.
Tämän dokumentin tarkoitus on toimia itselleni jonkinlaisena muisti- ja linkkilistana,
joten älä vain kuvittelekaan viittaavasi tähän dokumenttiin minkäänlaisena autoritatiivisena
lähteenä.
Englantilainen biljardipöytä on suurin kaikista yleisesti käytössä olevista. Pöydän koko on
6 × 12 jalkaa. Usein englantilaista biljardipöytää kutsutaan myös snooker-pöydäksi,
mikä on tarkkaan ottaen pienenpieni virhe.
Snooker
Snookerin normatiiviset säännöt löytyvät
worldsnooker.com:sta.
Pelin tavoite snookerissa on kerätä vastustajaa enemmän pisteitä
pussittamalla punaisia ja värillisiä palloja
(punainen ei ole väri snookerissa) sekä pakottamalla vastustaja tekemään virheitä.
Sääntöjen mukaan pussitetusta punaisesta saa yhden
pisteen ja väripalloista seuraavasti: keltaisesta 2,
vihreästä 3, ruskeasta 4,
sinisestä 5, vaaleanpunaisesta ("pinkistä") 6
ja mustasta 7 pistettä.
Pelin kulku: peli aloitetaan pöydän alapäähän
("baulk end") piirretystä
ison D-kirjaimen muotoisesta alueesta, jota johdonmukaisesti kutsutaan nimellä "dee". Pelaajan tullessa
vuoroon on alla aina ensimmäiseksi punainen pallo niin kauan kuin niitä
on pöydällä. Siispä avauslyönnilläkin
pitää osua johonkin pöydän toiseen päähän kasatussa kolmiomuodostelmassa olevaan punaiseen palloon.
Käsipallo lyödään aina deen sisältä, mihin suuntaan tahansa.
Jos (käytännössä
kun) avauslyönnillä ei yksikään punainen mene pussiin, vaihtuu lyöntivuoro. Jos pelaaja onnistuu punaisen
pussittamaan, jatkuu lyöntivuoro. Nyt alla on jokin väripalloista. Pelaajan tulee ilmoittaa väri, jonka
hän on valinnut alla olevaksi. Jos tämäkin pussitus onnistuu, spotataan
väripallo takaisin omalle paikalleen ja seuraavaksi alla on jälleen punainen. Punaisia ei koskaan nosteta
takaisin pöydälle — jopa pöydältä kokonaan pois lyödyt punaiset pysyvät pois pöydältä.
Edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla jatketaan siihen asti,
kunnes kaikki punaiset pallot on pussitettu
tai lyöty pöydältä. Tämän jälkeen alla on aina pöydällä olevista
väreistä "pienin", siis se, josta saa
vähiten pisteitä. Nyt väripalloja ei enää nosteta pöydälle,
paitsi virhelyönnillä tehdyt pallot.
Peli ("frame") loppuu viimeistään silloin, kun
ainoana pöydällä oleva musta pussitetaan tai sillä tehdään virhe. Voittajaksi selviää se, jolla on enemmän
pisteitä. Jos pisteet ovat tasan, musta nostetaan pisteelleen ja aloitetaan deestä. Voittaja on nyt se, joka
ensin pussittaa mustan tai virheen sattuessa se, joka ei sitä kohtalokasta virhettä tehnyt.
Tavallisimmat virheet snookerissa ovat:
- Kivi pussiin tai kivi pöydältä,
- väärä pallo pussiin,
- kiven ensiosuma palloon, joka ei ollut alla ja
- täyshuti eli ohi kaikista palloista.
Virheistä rangaistaan aina ankarimman mukaan, eli jos yhdellä lyönnillä onnistuu
tekemään useamman virheen, virhepisteet lasketaan suurimman virheen mukaan. Virhe määräytyy
raskaimman mukaan myös siten, että jos esimerkiksi punainen on alla ja osuukin ensin pinkkiin,
tulevat virheepisteet pinkin mukaan (6). Virhelyönnillä mahdollisesti tehtyjä pisteitä ei lasketa
virheen tehneen pelaajan eduksi. Virhelyönnillä pussitetut väripallot nostetaan pöydälle, punaisia ei.
Virhepisteet lasketaan vastustajan eduksi, niitä ei siis vähennetä virheen tehneeltä pelaajalta.
Virhepisteitä tulee aina vähintään neljä.
salietiketistä
Tämä etiketti on minun kokoamani; vastaavia käyttäytymissääntöjä löytyy
melkeinpä kaikista biljardia käsittelevistä teoksista, ja tämä simppeli lista
on muistinvaraisesti koostettu painetuista lähteistä ja omista kokemuksista
saleilla. Introspektiolla on osuutensa listassa — luotan ns. "normaalin
kotikasvatuksen" eväisiin.
-
Muita ei häiritä — koskee kaikkia muita salilla läsnä olevia,
siis muilla pöydillä pelaavia ja aivan erityisesti omalla pöydällä pelaavaa toista,
ns. "vastustajaa". Useimmilla saleilla spatiaalis-taloudelliset syyt ovat pakottaneet
asettamaan pöydät hieman liian lähekkäin, mikä johtaa tilanahtauteen pöytien väleissä.
Huomioi naapuripöydän pelaajat — lyöntiään valmistelevaa pelaajaa toisella
pöydällä ei saa häiritä sen paremmin kuin omaa vastustajaakaan.
Erityishuomautuksena vielä seuraava: jos salilla ei ole
pöytiä vapaana, käytä jonottamiseen tai odotteluun sille osoitettua tilaa.
On aivan erityisen moukkamaista mennä roikkumaan pelaavien
pöydän
ääreen, varsinkin kysellen "pelaatteko vielä kauan?" -tyyppisiä
ksysymyksiä.
-
Vastustajan psyykkaaminen on erityisen moukkamaista — tämä liittyy
tietysti ensimmäiseen kohtaan, mutta ansaitsee oman huomautuksensa, koskapa
tätä ohjetta vastaan näkee rikottavan aivan liian usein.
Kaikenlainen liikuskelu vastustajan lyöntilinjalla
on ehdottoman kiellettyä. On myös syytä pitää kunnioittavaa etäisyyttä pöytään, kun ei
itse ole lyöntivuorossa. Tahallinen ääntely on myös ehdottoman kiellettyä, varsinkin vastustajan
keskittyessä lyöntiinsä.
-
Tunnusta virheesi. Useimmat biljardilajit ovat herrasmiesten (ja -naisten) huvituksia.
Koska harvalla meistä on varaa pitää tuomaria mukana, perustuu sääntöjen noudattaminen yhteiseen
kuriin. Mikään ei latista tunnelmaa niin kuin kinastelu mahdollisesti tapahtuneesta virheestä, jota
rötöstelijä ei älynnyt itse tunnustaa. Jos pelaat yli kahden hengen porukassa, on hyvä käytäntö nimetä
tuomariksi joku, joka ei ole pelivuorossa ja täten väistää tällaiset karikot. Tuomarille ei
muuten sitten purnata — sellainen käytös kuuluu jalkapallokentälle.
-
Pöydälle ei missään oloissa aseteta ylimääräisiä esineitä. Biljardipöydällä sallittuja
esineitä ovat pallot, niiden alkuasetteluun käytetyt monikulmiot, "viulut"
yms. lyömisen apuvälineet — lyhyesti: peliin elimellisesti kuuluvat esineet.
Minkään muun objektin asettaminen pöydälle, varsinkaan veralle, katsotaan majesteettirikokseksi.
Kitkan lisäämiseen tarkoitetut liidunpalaset ("kiksit") pyörivät
normaalikäytännöissä pöydän puuosien päällä liitutahko ylöspäin.
Tähän kohtaan kuuluu myös huomautus tupakoinnista: ei koskaan
pöydän ääreen palava fägäri huulessa.
-
Pelin jälkeen välineet paikoillensa. Erityisesti tämä koskee "kölejä"
elikkäs pelaamiseen
käytettyjä mailoja. Kaikissa biljardisaleissa on riittävä määrä kölien säilyttämiseen tarkoitettuja
telineitä. Käytä niitä. Kiksien säilyttämiseen näyttää kullakin salilla olevan oma käytäntönsä;
jossain on suotavaa jättää kiksit pöydän reunoille. Jos näin ei ole, ja näyttää siltä, että kiksit
on syytä palauttaa pallojen kanssa, varmista, ettet aseta kiksiä pallotarjottimelle siten, että
se sotkee palloja.
linkkejä
sanastoa
Tämä varsin suppea sanasto on koottu lähdekirjastosta
ja omasta kokemuksesta, siis siitä, miten olen kuullut erilaista sanastoa saleilla
käytettävän. Sanastoa ei voi pitää normatiivisena eikä varsinkaan tyhjentävänä.
Rakkailla lapsilla on toki monta nimeä kullakin. Sitä paitsi tämäkin slangi
on väistämättä paikallista luonteeltaan. "Hakusanan" jälkeen on suluissa vastaava englanninkielinen termi
("tällä lailla") sikäli kuin sellaisen tiedän.
- alapää/yläpää
- Jompi kumpi pöydän päistä eli lyhyemmistä sivuista, hieman sanojasta riippuen.
Snooker-peliä varten
viivoitetulla englantilaisella biljardipöydällä toinen pää on "baulk end" ja toinen
yläpää. Baulk end on se pää pöytää, jota merkitsee "baulk line". Aloitusalue "D" sijaitsee
juuri siinä päässä.
- alla ("ball on")
- Kohdepallon sanotaan olevan "alla", kun se on seuraavana lyöntivuorossa.
- breikki ("break")
- Lyöntisarja; useimmissa biljardilajeissa saa onnistuneen lyönnin suorittaja
palkinnoksi lyödä uudestaan. Katkeamatonta onnistuneiden lyöntien sarjaa kutsutaan
breikiksi. Breikki päättyy joko epäonnistuneeseen lyöntiin tai
freimin päättymiseen.
- freimi ("frame")
- Äännemukaelma englannin kielen sanasta "frame". Tarkoittaa yhtä "peliä",
mikä taas tarkoittaa lajista toiseen hieman eri asioita. Esimerkiksi ysipallossa
"freimi" alkaa avauslyönnillä ja päättyy ysin sääntöjenmukaiseen pussitukseen.
Ottelu koostuu tyypillisesti useasta freimistä.
- kakku, pakka ("pack")
- Useamman pallon muodostelma, joka tehdään pöydälle ennen aloitusta. Yleisimmin kolmion
muotoinen, neljäkäs eli "salmiakkikuvio" on myös yleinen muoto.
- kiksi
- Liitu, jota hierotaan kölin päässä olevaan nahkaan
nahan ja pallon välisen kitkan lisäämiseksi. Yleensä suurin piirtein kuution muotoinen
palikka, josta yhtä lukuunottamatta kaikki tahkot on paperilla peitetty.
- kivi ("cue ball")
- Lyöntipallo, "kalpee"; useissa peleissä muista palloista erottuva valkoinen pallo.
Muunkin värisiä lyöntipalloja löytyy, ja monissa lajeissa mahdollisia löyntipalloja
on useita.
- käsipallo ("ball in hand")
- Tilanne, jossa vastustajan virheen jälkeen pelaaja saa asettaa kiven
pöydälle haluamaansa paikkaan. Pelistä riippuu, saako kiven asettaa vapaasti mihin
tahansa pöydällä.
- köli, köö ("cue")
- Biljardimaila. Saa kutsua myös kepiksi.
Sanan alkuperä on ilmeisesti ranskan sana "queue".
- maski, maskissa
- Ks. snooker.
- Massé-lyönti
- Eriskummallinen lyönti, joka suoritetaan mailan kulman ollessa 50—90°
pöydän pintaan nähden. Toivottu vaikutus on kiven kaareva liike lyönnin jälkeen.
Kulman suuruus vaikuttaa pallon liikerataan.
- nakki ("kiss")
- Kiven osuma toiseen palloon.
- piquet
- Temppulyönti, joka suoritetaan lyömällä aivan alapalloon. Toivottu kiven käyttäytyminen
on sellainen, että jonkin matkaa edettyään se palaa tulosuuntaansa koskettamatta valleihin tai
muihin palloihin.
- päälleveto
- Lyöntipallon asemointi siten, että seuraavaksi vuoroon tuleva kohdepallo
on helposti "tehtävissä" eli pussiin lyötävissä. Toisin sanoen, että
pallo olisi hyvin alla, on vedettävä sen päälle.
- resti, viulu
- Lyömisen apuväline, eräänlainen jatkokäsi, jonka avulla pystyy kurottamaan pitkälle
pöydän päälle. Mitä suurempi pöytä, sen useammin tähän vehkeeseen joutuu tutustumaan.
- snooker
- Oleellisin biljardipeleistä; myös erityinen tilanne, jossa
alla oleva pallo ei ole pelattavissa
suoralla lyönnillä. Nykyisin kai yleisimmin käytetty
sana kuvaamaan em. tilannetta myös pool-pöydän ääressä; sanotaan,
että "pallo on snookerissa". On huomattava, että peleissä,
joissa snooker-tilanteella on merkitystä sääntöjen ja pelin
kulun kanssa (esim. snooker-pelissä punnittaessa mahdollista
"vapaapallotilannetta" ["free ball"]), määritellään snooker s.e.
pallo on snookerissa, jos siihen ei pysty suoralla lyönnillä
osumaan kummalle tahansa puolelle, mikä taas
käytännössä tarkoittaa, että jos pallosta pystyy suoralla
lyönnillä lyömään juuri ja juuri ohi kummalta puolelta tahansa,
ei pallo ole snookerissa.
- spotata
- Asettaa pallo pöydälle sille kuuluvalle paikalle, yleensä merkitty verkaan pisteellä ("spot").
- tussi
- Kosketus palloon / palloihin muulla kuin kööllä.
Lähes poikkeuksetta virhe kaikissa lajeissa.
Palloihin saa koskea käsin vain tuomari, ja pelaaja jolla on ns. käsipallo.
- työntö ("push out")
- Pelaaja, joka tulee vuoroon hyväksytysti suoritetun avauslyönnin
jälkeen, saa suorittaa työntö- eli push out -lyönnin.
Sääntö koskee myös avauslyönnin suorittanutta pelaajaa.
Työntölyönnissä ei ole voimassa monien lajien säännöistä muutoin
löytyvä osumispakko.
- työntölyönti
- Usein tulkinnanvarainen virhe (ei siis "push out"), jossa
köli osuu lyöntipalloon sen jälkeen, kun
lyöntipallo on jo osunut johonkin muuhun palloon tai valliin.
Tämä virhe on usein niin tulkinnanvarainen, että on syytä
pitää erityisen tarkkaa huolta oman
virheensä tunnustamisesta. Epäselvässä tapauksessa on
syytä tuomita omaksi vahingokseen.
- ääliö
- Naapuripöydän äänekäs molopää, joka on huomattavan usein vahvassa humalatilassa, eikä
osaa käyttäytyä biljardin vaatimaa arvokkuutta noudattaen.
Itse pelaat tietysti niin fiksussa seurassa, ettet saman pöydän äärestä ääliöitä löydä.
lähteet
Listalta löytyy kirjoja, joita olen itse tavaillut; saattavat olla
antoisaa lukemista muillekin biljardista kiinnostuneille.
- Pentti Kirstilä, Kyösti Kiiskinen: Biljardiopas, WSOY 1988, Porvoo
-
- Heikki Ansa: Biljardi, Gummerus 1980, Jyväskylä
- Kirja väittää olevansa "ensimmäinen suomenkielinen biljardikäsikirja".
- Clive Everton: The Book of World Snooker, Bloomsbury 1993, Barcelona
Luotu: 2003-11-11, päivitys 2004-12-16