Interrobang et al.

huhhuhkuu 27th, 2019

Unicode-merkki interrobang on varsin leikkisä: siinä on kysymys- ja huutomerkki päällekkäin aseteltuna. Englanninkielisen wikipedia-artikkelin perusteella näyttää siltä, että nimi on muodostettu merkin tarkoitetun funktion perusteella näin:

– – intended to combine the functions of the question mark, or interrogative point, and the exclamation mark, or exclamation point, known in the jargon of printers and programmers as a “bang“.

Kuten viitatulla FileFormat-sivulla paljastetaan, saa merkin lisätyksi HTML-dokumenttiin näin: ‽ tai ‽ (desimaali- tai heksadesimaaliesitys). Ainakin Ubuntussa merkin (kuten minkä tahansa Unicode-merkin) kirjoittaminen suoraan onnistuu näin: Ctrl+shift+U 203d [space], ts. ensin painetaan samaan aikaan Ctrl, shift ja kirjain u — sitten näpytellään merkin koodipisteen heksadesimaaliarvo ja sen perään joko välilyönti tai Enter.

Suomenkielinen wikipedia-artikkeli kutsuu merkkiä nimellä kysymys-huutomerkki — nimi on kuvaavuudestaan huolimatta varsin tylsä, ja sitä paitsi saattaa sekaantua merkkiin U+2048, question exclamation mark. Ehdotammekin interrobangille suomenkielistä nimeä mitvit-merkki. Vulgaarimminkin nimen voi kirjoittaa, mutta emme siihen pysty.

Muitakin samantapaisia yhdistelmämerkkejä Unicodessa on; jos selaimesi käyttämä kirjasin tukee niitä, näet ne alla:

Koodi ja nimi Merkki
U+203D mitvit
U+2E18 tivtim
U+2048 question exclamation mark
U+2049 exclamation question mark
U+2047 double question mark
U+203C double exclamation mark

Matamoros, Lágrimas negras, Dumari

huhhuhkuu 15th, 2019

Nimi Matamoros on varsin synkkä: se tarkoittaa jokseenkin kirjaimelllisesti maurin tappajaa. Taustalla on legenda, jonka mukaan apostoli Jaakko ilmestyi kahdeksisensataa vuotta oletetun kuolemansa jälkeen reconquistaan kuuluneeseen Clavijon taisteluun, jota ei todellisuudessa käyty. Kuvitellussa taistelussa tämä kuolleeksi oletettu rymyveikko ilmeisesti kunnostautui runsaalla tappamisella, mistä syystä Pyhän Jaakon ritarikunta (“santiaguistat”) on juuri hänen mukaansa nimetty. Espanjan Amerikan-valloituksessa nimeä Matamoros ilmeisesti käytettiin jonkinlaisena talismaanina, ja kuollut mies värvättiin vielä ylivanhoilla päivillään konkistadoriksi. Nyky-Méxicossa on liuta taajamia, jotka lienee nimetty vähintään välillisesti saman sankarin mukaan.

Sukunimenä Matamoros esiintyy edelleen. Yksi kuuluisimmista näin nimetyistä oli Miguel Matamoros (1894—1971), joka tunnetaan mm. kappaleestaan Lágrimas negras (suom. Mustat kyyneleet):

Pertti Luhtala kertoo mainiossa Rumbakuninkaista salsatähtiin -teoksessaan kappaleesta mm. seuraavaa:

Miguel Matamorosin toisesta ikivihreästä, “Mustista kyyneleistä”, on meillä Suomessa tehty, paitsi onneton diskohumppasovitus, myös Tuomari Nurmion tyylikäs esitys.

Valitettavasti Luhtala ei paljasta, kenen kynästä tuo onneton diskohumppasovitus on, mutta Dumarin esitys kyllä kestää kuuntelua. Minun korviini Matamorosin jäljiltä on kyllä enemmänkin kuin vain kaksi ikivihreää; edellä viitataan “siihen toiseen ikivihreään”, kappaleeseen Son de la loma. Muita maininnan arvoisia ovat ainakin Camina y ven pa’ la loma; Gaditana ja El que siembra su maíz.

Miguelito Valdés, Babalú

huhhuhkuu 11th, 2019

Miguel Ángel Eugenio Lázaro Zacarías Izquierdo Valdés Hernández, tuttavallisemmin Miguelito Valdés (1912—1978), oli kuubalainen nyrkkeilijä, laulaja ja multi-instrumentalisti. Sikäli kun oikein ymmärrän (varsin epätodennäköistä), nimen osa Izquierdo on isän sukunimi tai sen osa. Sana sattuu olemaan myös ihan tavallinen — joskin erityisen jalo — adjektiivi, jonka merkitys näyttää olevan vasen, vasenkätinen — tosin järkyttävästi myös väärä, kiero. Näin ollen tuntuu olevan perusteltua pitää Valdésia vähintään kunniavasenkätisenä.

Babalú-Ayé taas on òrìṣà, jonkinlainen henkimaailman vehje — epäilemättä vasenkätinen hänkin.

Valdés esitti ehtimiseen Margarita Lecuonan päästelemää kappaletta Babalú — jopa siinä määrin, että herraa kutsutiin nimellä Mr. Babalú. Alla melko pätevä mällisuoritus.

Kannattaa tarkastaa myös Rita Elmgrenin suomenkielinen esitys samasta teemasta.

Carambola

huhhuhkuu 6th, 2017

Kara- tai karamboli-biljardia pelataan ahdistavan näköisellä taskuttomalla pöydällä. Machito (Francisco Raúl Gutiérrez Grillo) tuskin hoheltaa biljardista ao. teoksessaan, mutta on se silti perin vetävä esitys.

Kuinka pähén kappaleen olisikaan herra tehnyt snookerista!

Kesäaika — DST

dokakuu 30th, 2016

Hesarin kuukausiliitteen kellonsiirtelyhullutusta käsittelevän jutun esilapautuksessa Lopettakaa tämä hullutus nyt sanotaan: “– –, eivätkä talvet muutu valoisiksi, vaikka kelloa miten ruuvaisi.” Pienehköllä luovuudella asia on korjattavissa: lyhennettäköön tunteja vaikkapa aikavälillä 10.00—14.00 puoleen tuntiin: täten menetellen tuolla ajalla, joka on melko valoisa ainakin täällä fillarikommunistimaassa, olisi kahdeksan tuntia valoisaa. Samalla voitaisiin työpäivääkin vähän pidentää, ja antikommunistitkin olisivat tyytyväisiä — eivätkä työntekijätkään kaiketi tästä pahastuisi. Vastaavasti välin 14.00—10.00 pitäisi tunteja vähän pidentää, mutta sehän tuskin haittaisi ketään: useimmat esim. selviäisivät vähemmillä yöunitunneilla.

Levynmelkutin-legenda DXT lienee vaihtanut alkuperäisen nimensä DST:stä nykyiseen protestina nykyiselle kömpelölle kesäaikahupailulle. Niinpä:

Snooker-klassikoita

dokakuu 15th, 2016
  • Alan legenda Joe Davis tekee historian ensimmäisen TV-satasen; tuohon aikaan ei vielä käytetty väripalloja, vaan harmaasävyisiä. Oi niitä aikoja. Suomenkielinen wikipedia tietää kertoa muun muassa, että “Tämän suuruinen lyöntisarja on harrastelijapelaajille melko harvinainen – -“. Kiinnostava väite.
  • Hurrikaani-Higginsin hämmentävä breikki vuodelta 1982. Tätä jotkut kutsuvat kaikkien aikojen breikiksi, vaikka se onkin “vain” 69 pistettä.
  • Cliff Thorburn tekee Cruciblen ensimmäisen “maksimin”.
  • Tony “Tornado” Drago tekee historian nopeimman satasen, jollaiset, kuten edellä ilmi käy, ovat harrastelijapiireissä melko harvinaisia. Tämä on ainakin aika vikkelä.
  • Tämäntapaisia kokoelmia on verkko väärällään; tämäkin vaikuttaa äkkiä vilkaisten aika viihdyttävältä. Ja miksipä ei vaikuttaisi — snooker on mitä viihdyttävintä viihdettä.

Jatkoa listalle tullee varmasti; youtube on täynnänsä toinen toistaan pähémpää snooker-aineistoa.

YLE tunnustaa viimeinkin Suur-Kallion

leikkisyyskuu 3rd, 2016

YLE uutistaa varsin liemensiintoista elinkeinoelämän alaan kuuluvaa seikkaa jutussaan Levykauppiaiden usko elää Kalliossa – hiipuva ala elvytetään intohimolla ja erikoistumalla. Jostain syystä toimittaja kainostelee otsikossa käyttämästä suosituksen mukaista nimimuotoa jutun tarkoittamalle alueelle, vaikka leipätekstistä se onneksi löytyy:

Salamat, Maracaibo, Benny Moré

peelokuu 1st, 2015

Forecan Markus Mäntykannas harmittelee, että salamointi on jäänyt Suomessa kovin vähäiseksi (muutenhan kesäsää on ollut mitä parhain). Jutun lopulla kirjoittaja paljastaa Catatumbo-joen tietämillä Venezuelassa salamoivan siinä määrin, että kateeksi käy; ilmiöstöstä on luonnollisesti otettu runsaasti varsin näyttäviä valokuvia. Kuten laajemmasta kartasta huomaamme, laskee mainittu joki Maracaibo-järveen, ja järven (oikeastaan lahden) ja Venezuelanlahden yhdistävän salmen länsipuolella sijaitsee samanniminen kaupunki. Benny Moré taasen on tehnyt hienon kappaleen Maracaibo Oriental, jota kelpaa suositella kenelle vain. Siispä:

Palaver[i]

touhukuu 4th, 2014

Jossakin englanninkielisessä TV-taideluomassa käytettiin taannoin sanaa palaver — tai siis jotain sanaa, jonka oletin tulevan kirjoitetuksi näin. Tällainen sana todella käytössä on, kuten sekä Oxford Dictionaries että Merriam-Webster kertovat. Wiktionary väittää sanan palaveri tulleen suomeen latinasta portugalin ja englantilaisen merimiesslangin kautta. Olkoon näin.

Oli miten oli, sana vaikuttaa englannissa tarkoittavan eritoten kaikenlaista joutopuhetta (“idle talk”; “prolonged and tedious fuss or discussion”); onpa kerta kakkiaan osuva tausta ja kuvaus meidän palavereillemme.

Nikola Tesla

peelokuu 13th, 2013
Tesla circa 1890
Kuva: Wikimedia Commons

Nikola Tesla, jota Ismo Lindell teoksessaan Sähkötekniikan historia nimittää “sähkötekniikan ihmemieheksi”, teki merkittäviä parannuksia induktiomoottoriin ja vaihtosähköjärjestelmiin ylipäänsä. Lisäksi hän kehitti nimeään kantavan teslamuuntajan ja erikoisen langattoman signaalin- ja energiansiirtojärjestelmän. “Tesla oli ensimmäisiä, jotka oivalsivat radion ja tutkan periaatteet [‑ ‑]” [Lindell]. Vuonna 1960 hänen mukaansa nimettiin magneettivuon tiheyden SI1‑kkö, ei kovin yllättävästi, Teslaksi (T).

Teslan ansioluettelon valossa ei tunnu kovin yllättävältä, että hän oli vasenkätinen — vaikkakin vasenkätisille tunnusomaiseen tapaan pystyi opettelemaan helposti myös huonomman käden sujuvan käytön, ja jostain syystä näin myös teki.

Lukemista:

URN:stä ja siihen liittyvästä aakkossopasta yksinkertaistaen

leikkisyyskuu 18th, 2011

Käsitteet

URN (Uniform Resource Name) nimeää resurssin ottamatta kantaa sen saavutettavuuteen mukaan lukien saamismekanismin tai ‑osoitteen. URL (Uniform Resource Locator) paljastaa resurssin sijainnin ja protokollan, jota käyttäen sen saa käsiinsä. URI (Uniform Resource Identifier) on URL:n ja URN:n kattokäsite (“yliluokka”) siinä mielessä, että sekä URL että URN ovat URI-tyyppejä. THTTP on RFC:nsä otsikon mukaan “A Trivial Convention for using HTTP in URN Resolution”, ts. se tarjoaa keinot päästä käsiksi URN:n nimeämän resurssin URL:iin (tai resurssiin itseensä).

URN:n rakenne ja toiminnalliset vaatimukset

Dokumentin URN Syntax mukaan URN:n syntaksi on:

urn:<NID>:<NSS>

, missä NID ja NSS tulevat sanoista “Namespace Identifier” ja “Namespace Specific String”. NID alkaa alfanumeerisella merkillä, jota saa seurata korkeintaan 31 merkkiä, jotka ovat alfanumeerisia merkkejä tai “Ascii-yhdysmerkkejä” (U+002D). NSS saa sisältää melkein mitä vain.

Juha Hakala määrittelee NID:in ja NSS:n seuraavasti:

  • Nimiavaruus (NID eli Namespace Identifier). Koodi joka identifioi URN-tunnuksena käytetyn tunnusjärjestelmän.
  • Identifioiva osa (NSS eli Namespace Specific String). Julkaisun varsinainen tunnus kuten ISBN sijoitetaan tähän osaan.

NID:in tarkoitus on nimensä mukaisesti jakaa nimiavaruutta ja siten taata URN:ien ainutkertaisuus (yhdellä resurssilla voi olla monta URN:ia, mutta yksi URN saa viitata vain yhteen resurssiin).

URN:lle asetetaan erinäisiä ainutkertaisuus- ja pysyvyysvaatimuksia, toisin kuin URL:lle; niiden eron tässä suhteessa voi tiivistää hyvin karkeasti yksinkertaistaen vaikka näin:

URL saa muuttua, URN ei: sinä saat muuttaa, sinun URN:si (hetu) ei saa muuttua.

Miten löydetään URN:in tarkoittama resurssi?

Aiemmin mainittu RFC 2168 “A Trivial Convention for using HTTP in URN Resolution” määrittelee useita täsmäytysmekanismeja: nimestä osoitteeseen (tai moneen); nimestä nimiin; osoitteesta osoitteisiin ym., mutta tässä kiinnostumme vain yhdestä: miten täsmäytetään nimi (URN) osoitteeseen (URL), jonka avulla pääsemme käsiksi sanottuun resurssiin. Vastaus on hyvin suoraviivainen: jos tiedossamme on resurssimme nimi, ja HTTP-palvelin, joka suostuu paljastamaan resurssin sijainnin, pyydämme siltä HTTP-tapaan:

GET /uri-res/N2L?urn:foo:12345-54321 HTTP/1.1
Host: example.com

, mihin palvelin vastaa statuskoodilla 303 (tai 302, jos asiakas ymmärtää vain HTTP 1.0:n päälle) asettaen Location-otsikon arvoon, joka paljastaa sijainnin, kas näin:

Location: http://example.com/foo/12345-54321.html

Asiakas pyytää osoitetun resurssin internetiltä ja tekee sillä, mitä parhaaksi katsoo.

Wagner

peelokuu 13th, 2011

Juba Tuomolan paikoitellen hyvinkin mainiohkon parisuhdeoppaan, Viivi ja Wagner ‑kuvasarjateoston päähenkilöelmistä toinen, Wagner-niminen sika näyttää olevan vasenkätinen, ainakin tämän Päivä-Aatoksen julkaiseman näytteen perusteella. Ilmankos otus on niin monilahjainen ja sukkelaälyinen.

Katse vasempaan päin!

peelokuu 13th, 2011

Olemme kalenterimielessä jälleen perimmäisten kysymysten äärellä: tänään vietetään nimittäin jälleen kansainvälistä vasenkätisten päivää.

Jörn Donner

heisunheiluvilleskuu 29th, 2011

Jörn Donner on melko ansioitunut ja ahkera kirjailija, elokuvaohjaaja, poliitikko, diplomaatti ja ties mitä muuta. Akaan elävän musiikin yhdistys on päättänyt tarita Donnerille hänen uransa epäilemättä rakkaimman tunnustuksen valitsemalla hänet vuoden vasenkätiseksi. Toimitus päättelee tästä rohkeasti, että Donner todella on vasenkätinen ja onnittelee monikykyälypäätä uran kruunaavasta suorituksesta.

Helsinki-päivä, joko taas!

käsinkuu 12th, 2011

Kyllä vain, vuosittain vietetään Helsinki-päivää, säännönmukaisesti kesäkuun kahdentenatoista.

Kuten on aiemminkin merkille pantu, on sanotussa päivässä muutakin merkillepantavaa kuin pääkaupungin perustamisen hetki — kannattaa huomioida mm. seuraavat:

Byromanttista katutaidetta?

banaaliskuu 27th, 2011

Huonosta graffitinlukutaidostanikin huolimatta uskallan arvata, että alla olevan kuvan esittämässä teoksessa keskeisessä osassa olevan tekstin kirjaimet ovat s‑t‑u‑k. Lienee lähes varmaa, että asialla ei ole ollut Säteilyturvakeskus, joten jäljelle jääneistä selityksistä uskottavin on, että taiteilemassa on käynyt virastoihailija, byromantikko. Käsillä oleva paraformaali teos on pantu näytille Alppikadun varrelle Helsingin Kalliossa.

Teos on sittemmin poistettu Alppikadulta, ja kenties ripustettu jonnekin muualle.

Papukaija

hölmikuu 5th, 2011

Macquarie-yliopiston kätisyysopin laitos on korottanut papukaijojen statusta aika rajusti: ne ovat uusimman ja parhaimman tutkimustiedon valossa coolimpia kuin jääkarhut, toisin sanoen vasenkätisiä. Vuoden tiedeuutisen suomalaisille paljasti Kansan Uutiset.

Helsinkiläistä kadunnimitriviaa

tampiokuu 10th, 2011
Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: “[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta.” Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: “Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.” Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

Elävänä nimistöön päässeet

Ulkomaalaiset nimistössä

  • Henry Ford, amerikkalainen autokauppias: Henry Fordin katu Länsisatamassa.
  • Dag Hammarskjöld, ruotsalainen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri: Hammarskjöldintie Taka-Töölössä.
  • Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä: Kopernikuksenkatu Ullanlinnassa.
  • V. I. Lenin, kansainvälinen puoluejohtaja: Lenininpuisto Alppiharjussa.

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

  • Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
  • Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
  • Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
  • Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira). Myös Heikinkatu oli saman herran mukaan nimetty.
  • Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
  • Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
  • Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
  • Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Lähteet

  1. Helsingin kadunnimet
  2. Helsingin kadunnimet 2
  3. Helsingin kadunnimet 3
  4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu

Robert Goren

tampiokuu 1st, 2011

Kova laki: rikollinen mieli ‑TV‑sarjassa murhaajia jahtaava etsivä Robert Goren (Vincent D’Onofrio) tietää kaikesta kaiken, on huippuälykäs ja sosiaalisesti erittäin lahjakas sekä syvästi oikeudentuntoinen — sanalla sanoen varsin tyypillinen vasenkätinen.

Helsingin metroasemien nimistä

dokakuu 18th, 2010

Mainio Tarinoiden Helsinki ‑palvelu vastaa kysymykseen “Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä?“:

[‑ ‑] Nimet on annettu sen mukaan, missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan. Poikkeuksena ovat rautatieaseman, Siilitien ja uusimman, Kalasataman, asemat. Rautatieaseman metropysäkki on luonnollisesti nimetty tarkan sijaintinsa mukaan ja samoin Siilitien. [‑ ‑]

Vastauksen julistusaikaa tai päivitysaikaa ei valitettavasti ole merkitty.

Tarkastellaan metroasemien nimet verraten niitä tuohon yllä julistettuun teoriaan. Kaupunginosan nimen ensimaininnan jäljessä on sen järjestysnumero.

Ruoholahti
Teoria ontuu; Ruoholahti on Länsisataman (XX) kaupunginosan osa-alue, eikä siis kaupunginosa.
Kamppi
Tämä asema todella osuu Kamppiin (IV).
Rautatientori
Tekstissä mainittua “rautatieasema”-nimistä metroasemaa ei metrosta löydy; tässä siis tarkoitetaan Rautatientorin asemaa.
Kaisaniemi
Kaisaniemi ei myöskään ole kaupunginosa; nimi on paikannimi ilman “virallisempaa” statusta. Sekä em. Rautatientorin ‑ että tämä Kaisaniemen asema sijaitsevat Kluuvin (II) kaupunginosassa.
Hakaniemi
Hakaniemikään ei ole kaupunginosa, vaan “rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella“, kuten wikipediakin (nykyään) tietää kertoa. Nimi on sinänsä oikein osuva; nimen “Hakaniemi” osaa jokainen helsinkiläinen, ja varmaan aika moni muukin, yhdistää juuri oikeaan tienooseen. Hakaniemen metroasema sijaitsee Kalliossa (XI).
Sörnäinen
Tässä kohtaa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: missä metroasema sijaitsee? Karttaa tulkiten näyttäisi siltä, että asema olisi juuri Alppiharjun (XII) puolella, mutta sillä on sisäänkäynnit kolmesta kaupunginosasta: Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä (X). Sörnäinen on ihan kelpo nimi, mutta mainioita vaihtoehtoja olisivat voineet olla “Kurvi” tai peräti “Kinapori”. Sörnäisten asema on aika kaukana esim. Merihaasta, joka kuuluu Sörnäisiin; Merihaasta katsoen Hakaniemen asema on lähinnä.
Kalasatama
Tässä on, kuten viitattu Tarinoiden Helsinki ‑artikkelikin sanoo, osuttu hienosti: “[‑ ‑]koska paikalla todella on ollut vilkas kalasatama[‑ ‑]”. Kalasataman asema sijaitsee Sörnäisissä.
Kulosaari (XLII)
Teorian mukaan.
Herttoniemi (XLIII)
Teorian mukaan.
Siilitie
Toimii, aseman katuosoite on Siilitie 2. Asema sijaitsee Herttoniemessä.
Itäkeskus
Jälleen osa-alue, tällä kertaa Vartiokylän (XLV) kaupunginosan.
Puotila
Kuten Itäkeskus, on Puotilakin Vartiokylän osa-alue.
Rastila
Rastila taas on Vuosaaren (LIV) osa-alue.
Vuosaari
Tämä asema todella sijaitsee Vuosaaressa, sen osa-alueessa Keski‑Vuosaari.
Myllypuro
Puotilan ja Itäkeskuksen tapaan on Myllypurokin Vartiokylän osa-alue.
Kontula
Kontula on Mellunkylän (XLVII) osa-alue…
Mellunmäki
…ja niin on Mellunmäkikin.

Artikkelin esittämä teoria ei siis oikein toimi. Onko tällä sitten jotain merkitystä? Siinä mielessä on, että tällaisen palvelun, jonka ainakin yksi tuottaja on Helsingin kaupunginkirjasto, toivoisi tarjoavan tarkempaa tietoa. Kaupunginosatiedot ovat hyvin helposti tarkastettavissa esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta. Artikkelin alussa sanotaan: “Helsingin metroasemien nimet ovat nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keksimiä.” On vaikea uskoa, että mainitut tahot vastaisivat kysyttäessä jotain niin ylimalkaista, kuin “missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan.” Vaikka tällaisen palvelun arvo varmaan nähdäänkin suurimmaksi osaksi viihteellisenä, olisi silti pidettävä huoli aineiston laadusta — miksipä ei tällaista mainiota ja arvokasta palvelua pidettäisi vähän “virallisempanakin” lähdekokoelmana? Sellaisena eivät palvele ainakaan tässä käsitellyn artikkelin kaltaiset jutut.