Ursus maritimus

leikkisyyskuu 19th, 2010

On ilahduttavan laajalle levinnyt harhaluulo, että jääkarhut (Ursus maritimus) olisivat vasenkätisiä. Näin ei ole, vaikka niin onkin miellyttävä väittää. Jaa miksikö? Siksi, että jääkarhut ovat niin bloody kool, eivätkä vain kirjaimellisesti, mikä panisi olettamaan, että pakkohan niiden on olla kätisyydeltäänkin oikeaoppisia.

Siltasaarenkadun nimenmuutos

leikkisyyskuu 18th, 2010

Helsinki kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä haluaa poistaa Siltasaarenkadun nimen. Poistosuorite olisi määrä täyttää muuttamalla nimi Unioninkaduksi.

Jos koko katuyhteys nimettäisiin Unioninkaduksi, alkuperäinen muistuma Suomen ja Venäjän unionista voisi saada rinnalleen myös muita unioneja ja yhteistyöponnisteluja yhteisen Helsinkimme hyväksi, Penttilä sanoi.

Sitaatti on aito, Penttilä on ilmeisesti tosiaan näin sanonut.

Ajatus on huono, ainakin seuraavista syistä:

  • Siltasaarenkadulla näyttäisi olevan yhdeksäntoista osoitetta; jokainen viittaus niihin pitäisi muuttaa. Tämä ei ole vain kustannus- vaan myös esim. turvallisuustekijä: sekä kaupunkilaisilla että hätäkeskuksilla menee aikansa, että uusi nimi tarttuu. Ylipäätänsä tulisi vakiintuneita nimiä muutella vain erityisen painavista syistä — edellä lainattu Penttilä‑sitaatti ei ainakaan minulle sellaista paljasta.
  • Nimi “Siltasaari” häviäisi kadunnimistöstä käytännössä tyyten — Siltasaari varmaankin pysyisi Kallion osa-alueen nimenä, mutta eipä sitä näe häiriöksi asti käytettävän. Saaren länsikärjessä on myös Siltasaarenkärki-niminen kadunpätkä. Siltasaari‑nimi on perua ajalta, jolloin paikalla todella oli saari. Kotus paljastaa myös Pitkänsillan nimennän perusteen.
  • Unioninkatu‑Siltasaarenkatu ‑linjan nimenvaihdos Pitkänsillan kohdalla on nimenomaan historiallisesti perusteltu. Jos halutaankin “unohtaa” yhteiskunnallis‑poliittinen jakolinja, joka on juuri Pitkänsillan kohdalla tunnetusti jyrkkä, ei se kyllä onnistu nimiä kartalta pyyhkimällä. Sitä paitsi, on vaikea keksiä kovin hyviä perusteluita, miksi tällainenkin tosiseikka edes pitäisi unohtaa.

Kolmen kaupunginosan rajapyykki: Sörnäisten metroasema

leikkisyyskuu 12th, 2010

Sörnäisten metroasema on asemien joukossa erityisessä *kröh* asemassa: sille on sisään- ja uloskäynnit kaikkien kolmen Suur-Kallion osan alueelta: Alppiharjusta asemalle pääsee sekä Vaasanpuistikon rakennelmasta että Kinaporin korttelin Hämeentien puoleiselta sivulta, n. Hämeentie 54:n kohdalta. Kalliosta asemalle pääsee Kurvin William K:n edessä sijaitsevia portaita ja Sörnäisistä kaksia portaita, joista kummankin alkupää on suunnilleen Hämeentie 29:n kohdalla. Lisäksi yksi sisäänkäynti on ei‑kenenkään‑maalla, raitiotiekiskojen välissä keskellä Hämeentietä. Oivallinen on siis aseman sijoitus.

Suur‑Kallio

leikkisyyskuu 12th, 2010

Kaupunginosien rajojen tunteminen on yleisesti aika huonolla tolalla. Yksi syy siihen lienee, että tiedotusvälineet viljelevät vääriä tietoja tässäkin asiassa: paraatiesimerkki on Iltalehden juttu Jalkajousella ammuttiinkin kahta miestä. Juttu esimerkillistää myös spesifimpää, tässä käsillä olevaa kaupunginosarajatieto‑ongelmaa: Kallio tapaa vetää yllensä naapurikaupunginosien synnit. Iltalehti‑esimerkissämme ingressiteksti sanoo:

Helsingissä Kalliossa ammuttiinkin perjantaina jalkajousella kahta miestä.

Leipätekstissä kerrotaan:

Poliisi löysi perjantaina Katri Valan puistosta vertavuotavan miehen. [‑ ‑] Vaasankadulla ja Suvilahdenkadulla sijaitsevista asunnoista otettiin kiinni [‑ ‑]

Miestä olikin siis ammuttu Sörnäisissä; kiinniotot tapahtuivat Alppiharjussa ja Sörnäisissä.

Onko tämä sitten vakavakin ongelma? No eipä oikeastaan, mutta ärsyttävä se on, vasitenkin siksi, että tällaiset asiat on niin helppo tarkastaa, esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta; internetiä lienee tyypillisesti mahdollista toimituksissa käytellä, jopa ulkopaikkakuntalaisissakin.

Edellä kuvattu ongelma tuskin häviää. Esitän ratkaisuksi tarkoitetun alueen (ainakin Kallio, Alppiharju ja Sörnäinen) nimittämistä aina ja johdonmukaisesti Suur‑Kallioksi. Täten menetellen ei olisi enää niin nougat’ta, jos sattuisi rajatietopuutteita. Jatko‑ohjeena ilmoitetaan, että tarkemminkin voi sitten halutessaan paikkoja nimetä: esim. Linnunlaulua voisi kutsua verevästi Suur‑Kallion osa‑alueen Linjat pienalueeksi kolme; esimerkkiuutisessa mainittu Vaasankatu sijaitsee Suur‑Kallion osa‑alueen Harju pienalueessa nolla ja niin edelleen.

Jari Tervo demokratiasta ja idiooteista

leikkisyyskuu 11th, 2010

Demokratiassa on valtiollisena järjestelmänä pysyvä vika. Siinä myös idiootit saavat äänestää. Diktatuurissa idiootit eivät äänestä. He ovat vallassa.

Jimmy White

leikkisyyskuu 4th, 2010

James Warren “Jimmy” White on yksi aikain menestyneimpiä snookerin pelaajia, ja varmaankin paras, joka ei ole koskaan voittanut World Snooker Championship ‑turnausta. Vasenkätisyytensä ansiosta White nauttii suurta kunnioitusta valtaväestön parissa. Suorastaan gigalomaanillisiiin mittoihin olisi ihailu varmaankin yltynyt, jos Brown White olisi pitänyt kiinni suunnitelmastaan ryhtyä Snookerin kummisedäksi.

Vasemman käden esimerkillistä käyttöä englantilaisen biljardipöydän ääressä: White tekee kolmekymmentäkuusi hypnoottista elettä, ja ohessa 147:n breikin vuoden 1992 MM‑turnauksessa:

White elvistelee kierrelyönneillään:

James Brown

leikkisyyskuu 1st, 2010

James Brown lienee historian merkittävin populaarimuusikko Kuuban ulkopuolella. Oheistetusta videosta voimme todeta fankkitoimihenkilöiden kuninkaan olleen vasenkätinen, mistä emme voine olla yllättyneitä henkilön nerouden muistaen.

Mucius Scaevola

peelokuu 30th, 2010

Varmaankin tuntemattomin kaikista maailmankuuluista vasenkätisistä on ollut roomalainen Gaius Mucius Scaevola. Aivan epäilemättä on Mucius tunnetuin ns. pakkovasuri. Tarinasta on monta näkemystä, mutta ydinosa menee jokseenkin näin: Etruskikuningas Lars Porsenna väkineen piiritti juuri tasavallaksi ryhtynyttä Roomaa, ja tilanne kaupungissa oli paha. Aatelisväen nuorison piirissä levisi villitys hiipiä piirittäjän leiriin kuningasta tappamaan: kolmesataa nuorta miestä sopi keskenänsä, että yksi heistä toisensa jälkeen toteuttaa tapposuunnitelmaa, kunnes joku onnistuu. Ensimmäisenä matkaan lähti Gaius Mucius ‑niminen miekkonen. Leiriin päästyään teki Mucius aika pahan mokan, ja tappoi kuninkaan sihteerin tai muun kätyrin. Silloin vielä tavallisena oikeakätisenä Mucius ei tajunnut, että rahaa leirissä jakeleva mies on jonkinlainen kirjuri tms. eikä suinkaan kuningas. Kirjurin tappamista luonnollisesti paheksuttiin leirissä laajalti, ja Mucius vietiin vastaamaan teostaan itse kuninkaalle. Kuninkaan teltassa Muciusta uhkailtiin karmeasti, mutta mies ei tästä hätkähtänyt. Todistaakseen motivaationsa jyrkkyyden työnsi hän kätensä tuleen, ja poltti sen karrelle ilmeenkään värähtämättä. Porsenna vakuuttui järjettömästä teosta siinä määrin, että päätti lähteä joukkoineen kotiin, mitä tekoa roomalaiset pitivät hyvänä, ja toisaalta Muciuksen ansiona. Siinä määrin arvostivat kaupunkilaiset Muciusta, että antoivat hänelle arvonimeksi “vasenkätistä” tarkoittavan “Scaevolan”.

Internet tietää kertoa Muciuksesta kaikenlaista; esimerkkiartikkelina toimikoon tämä livius.org:in artikkeli.

Missä se lapanen tänään on?

peelokuu 13th, 2010

Juuri tänään olisi syytä pitää lapanen oikeassa lapasessa käsin. Toisin sanoen, oikein hyvää kansainväistä vasenkätisten päivää kaikenkätisille, ja osanotto kätisyysrajoitteisille.

URL:it (huonosti) rikottu

peelokuu 10th, 2010

Aiemmin uhottu URL:ien rikonta on saatu huonosti suoritetuksi. Useimmat pyynnöt vanhoihin URL:ieihin ohjataan nyt suht tolkullisesti, ainakin näin toivotaan, uusiin uljaisiin /ia/:ttomiin vastineisiinsa.

Samalla huononnettiin feed siten, että ne kierrätetään Feedburnerin kautta. Tilaajalle tämän ei pitäisi aiheuttaa suurempaa päänvaivaa.

URL:it rikki kohta

peelokuu 10th, 2010

Tämän “blogin” URL:it rikotaan tänään. Pyynnöt vanhoihin URL:eihin pyritään ohjaamaan uusiin URL:eihin sikäli kun tekijän Apache-konfauskyvyt riittävät — eli tuskin. Vielä samaan rahaan uusitaan sekä yksittäisten postausten, kategorioiden ja tägien URL:it. Niitä varten tehdään myös sopivat uudelleenohjaukset. Pahoittelen jos kädettömyyteni johtaa rikkinäisiin viittauksiin ja internet sikäli romahtaa.

Helsinki‑päivää

käsinkuu 12th, 2010

Helsinki-päivää vietetään jokseenkin vuosittain 12. kesäkuuta, ja niin tänäänkin. Traditio näyttää alkaneen v. 1959. Päivä lienee valittu juhlapäiväksi, koska 12.6. sattui vuonna 1550 olemaan se päivä, jolloin Kustaa Vaasalla oli mieli perustaa kaupunki. Päivä on hienosti valittu, ja Kustaa onnistui tuona vuonna erityisen hyvin.

Kannattaa panna merkille, että mainittuna päivänä on muutakin juhlan aihetta, nimittäin:

Huhut kuninkaan kuolemasta ennenaikaisia?

touhukuu 21st, 2010

Ihmishistorian teollisena aikana on saatettu sarjavalmistukseen melkoinen määrä erilaisia tuotteita. Osa tarkoitetuista kapistuksista on jotenkin merkittävämpiä kuin muut; sellaisia, että ne ovat vaikuttaneet — ja edelleen vaikuttavat — merkittävästi lukemattomien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä ei tarkoiteta kapistuskategorioita, kuten vaikka “autoa”, “itseherätteistä liekewoimamoottoria” tai “kondomia”, vaan nimenomaan tuotetta: esimerkeiksi käynevät Reino‑tohveli, Kotiruoka‑kirja tai vaikkapa AK‑47‑rynnäkkökivääri (“Kalašnikov”). Aivan epäilemättä olennaisin tällaisista laitteista on Matsushita‑kauppahuoneen (nyk. Panasonic) valmistama Technics SL‑1200 MK2 ‑levynmelkutin.

Järkytys kasvoi melkoista suurenmoisemmaksi, kun Vaasankadun ainoa levykauppias väitti mukamas tietävänsä, että tuon levynmelkuttimien kuninkaan valmistus oltaisiin lopettamassa. Internet ei valitettavasti kerro, miten asian laita on, mutta eräs osa siitä kuitenkin valitettavasti levittää sellaisia kansanjoukkoja levottomustuttavia huhuja.

Onneksi henkilö on joskus ollut kaukaa epäviisas, ja hankkinut omaan kotiinsa oikeaoppisen määrän sanottuja laitteita. Ja onneksi se henkilö olen minä. Toivotaan kuitenkin, että maailmankaikkeus tulee järkiinsä ja jatkaa tämän tuiki välttämättömän kodinkoneen valmistusta, ettei siitä tule vain joidenkin homekorvaisten elitistikeräilijöiden fetissi.

Euleroitu Helsinki päivitetty

touhukuu 13th, 2010

Artikkeli Eulerin kierros Helsingissä on päivitetty vastaamaan eilispäivän vaatimuksia: reitti on nyt tarjolla KML‑tiedostona. Lapasessa on vaikka mitä huononnettavaa vielä, mutta minkäs teet — ennen kuin teet.

Vanhan maailman seitsemisen ihmettä

touhukuu 2nd, 2010

Maailman seitsemän ihmeen lista ei ole yksikäsitteinen. Alf Henrikssonin Antiikin tarinoita esittää eri listoilla esiintyneistä ihmeistä koostetuksi listaksi nykypäivää varten:

  1. Memfiin pyramidit,
  2. Semiramiin riippuvat puutarhat Babylonissa,
  3. Artemiin temppeli Efesoksessa,
  4. Zeuksen patsas Olympiassa,
  5. Mausoloksen hautamuistomerkki Halikarnassoksessa,
  6. Faroksen majakka Aleksandriassa sekä
  7. Rhodoksen kolossi.

Historian saatossa ovat ainakin seuraavat saaneet mainintoja:

  • Rooman Colosseum,
  • Apollonin alttari Delfoissa,
  • Sfinksi Gizassa,
  • Babylonin Ishtar-portti.

Hyvät levyt

huhhuhkuu 29th, 2010

Maailmassa on tällä haavaa kuusi virallisesti hyvää levyä. Alla lista artistin mukaan aakkostettuna.

Artisti Levy Hyväksi­havaitsemis­päivä
Kenny Burrell Midnight Blue
The Congos Heart of the Congos
Grupo Folklorico y Experimental Nuevayorquino Concepts in Unity
Tito Puente Top Percussion 2008-05-25
Otis Rush Double Trouble
Ali Farka Toure The River

Oscar Wilde herrasmiehistä ja haitarinsoitosta

huhhuhkuu 28th, 2010

Herrasmies on henkilö, joka osaa soittaa haitaria, mutta ei sitä tee.

Eulerin kierros Helsingissä

huhhuhkuu 28th, 2010

eli Virallinen reitti 20 kaupunginosan kautta

Tämä dokumentti kuvaa kävelyreitin Helsingissä kahdenkymmenen kantakaupungin kaupunginosan läpi. Normatiivisena karttana on alun pitäen käytetty Facta-tietosanakirjan (1975) Helsinki-artikkelin karttaa. Kaupunginosien rajat ovat sittemmin muuttuneet, ja muuttunevat vielä vastakin. Mainittu kartta on valittu referenssiksi mm. siitä hyvästä syystä, että Facta löytyy jokaisesta taloudesta. Tai ainakin pitäisi löytyä. Toim. huom. rajat ja muut lapaset tarkastettu Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta päivämäärällä 2010‑05‑13.

Reitti on tuon lapasen mukaan n. 11,5 kilometriä pitkä.

Kävelyohjeessa viitataan monessa kohtaa katujen puoliin, esim: “Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen.” Puolista on syytä pitää tarkkaa lukua, koska kadut ovat kaupunginosien rajoja ja niin ollen on syytä pysytellä oikealla puolen katua. Esimerkin tapauksessa kävellessään erheellisesti Nordenskiöldinkadun eteläpuolta tulisi käyneeksi ennen aikojaan Taka‑Töölössä.

Lyhyt esitys Eulerin verkosta. Tässä dokumentissa kuvattu reitti muodostaa Eulerin kierroksen, kun verkon solmuiksi määritellään osa kantakaupungin kaupunginosista ja niiden välisiksi sivuiksi ne kohdat, joissa vaihdetaan kaupunginosaa. Eulerin kierros on määritelmänsä mukaan reitti, jossa esiintyy verkon jokainen sivu tasan kerran ja jokainen kärki vähintään kerran. Reitti ei aivan ole Hamiltonin kierros, sillä Ullanlinnassa käydään kahdesti. Uimalla Kaivopuistosta Kaartinkaupunkiin voi reitistä helposti tehdä myös Hamiltonin kierroksen.

Alla oleva Google maps ‑palvelun karttaan tumpattu reitti merkkeineen on saatavilla myös KML‑tiedostona.

  1. Reitti alkaa historiallisista syistä osoitteesta Fleminginkatu 28-30, ollaan siis Alppiharjussa.
  2. Lähdetään Fleminginkatua etelään ja käännytään Porvoonkadulle, jota pitkin jatketaan Viipurinkadulle saakka. Viipurinkadun pohjoispuolta jatketaan Savonkadulle, jonka pohjoispuolta kuljetaan länteen Nordenskiöldinkadulle. Sillan alla ollaan Pasilassa.
  3. Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen. Auroran sairaalan jälkeen alkaa Laakso.
  4. Edetään Reijolankadun pohjoispuolta ja ylitetään Mannerheimintie, jolloin tullaan Stenbäckinkadulle ja Meilahteen.
  5. Jatketaan Stenbäckinkadun pohjoispuolta Topeliuksenkadulle saakka. Käännytään etelään Topeliuksenkadun länsipuolelle ja on tultu Taka-Töölöön.
  6. Kävellään Topeliuksenkatua etelään Nordenskiöldinaukiolle, jossa siirrytään Mechelininkadun länsipuolelle ja jatketaan sitä etelään. Pohjoisen Hesperiankadun kohdalla tullaan Etu-Töölöön.
  7. Jatketaan edelleen Mechelininkadun länsipuolta etelään. Hietaniemenkadun kohdalla tullaan Länsisatamaan.
  8. Mechelininkadulta käännytään Lapinlahdenkadun eteläpuolelle, jolloin ollaan Kampissa.
  9. Jatketaan Lapinlahdenkadun eteläpuolta itään ja sen jälkeen Albertinkatua etelään. Uudenmaankadun kohdalla tullaan Punavuoreen.
  10. Kuljetaan Albertinkatua etelään kunnes käännytään Sepänkadulle. Sepänkatua mennään länteen, ja tullaan Tehtaankadulle. Siirrytään Tehtaankadun eteläpuolelle; ollaan Eirassa.
  11. Jatketaan Tehtaankatua itään ja Laivurinkadun jälkeen saavutaan Ullanlinnaan.
  12. Tehtaankatua kuljetaan edelleen idän suuntaan ja käännytään Laivasillankadun itäpuolelle, jolloin ollaan Kaivopuistossa. Makasiiniterminaalin kohdalla palataan Ullanlinnaan.
  13. Laivasillankadun itäpuolta jatketaan pohjoiseen. Etelärantaan tultaessa saavutaan Kaartinkaupunkiin.
  14. Etelärantaa jatketaan pohjoiseen. Ylitetään Kauppatori itään päin ja kävellään sillan yli Katajanokankadulle. Ollaan siis Katajanokassa.
  15. Käännytään Kanavarantaan ja jatketaan sitä pohjoiseen. Ylitetään Kanavakadun silta Päävartiontorille, jolloin ollaan Kruununhaassa.
  16. Edetään Mariankatua pohjoiseen Liisankadulle, jota mennään länteen Unioninkadulle. Unioninkadun itäpuolta mennään pohjoiseen ja ylitetään Unioninkatu Siltavuorenrannan kohdalla. Unioninkadun länsipuolella ollaan Kluuvissa.
  17. Jatketaan Unionkadun länsipuolta pohjoiseen. Jossain vaiheessa Pitkänsillan ylitystä tullaan vihdoin Kallioon.
  18. Siltasaarenkatu ylitetään John Stenbergin rannan kohdalta, jota pitkin tullaan Hakaniemenrantaan. Hakaniementorin itäsivua kuljetaan Hakaniemen torikadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin ja Näkinkujan kohdalla tullaan Sörnäisiin.
  19. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin, kunnes käännytään Pääskylänkadulle, jota jatketaan länteen päin. Käännytään Hämeentien itäpuolta pohjoiseen. Junatien sillalla saavutaan Hermanniin.
  20. Lautatarhankadun jälkeen siirrytään Hämeentien länsipuolelle ja tullaan samalla Vallilaan.
  1. Hämeentien länsipuolta tullaan etelään päin Aleksis Kiven kadulle saakka. Aleksis Kiven kadun eteläpuolelle käännyttäessä tullaan takaisin Alppiharjuun. Aleksis Kiven kadun eteläpuolta jatketaan Fleminginkadulle saakka, jolloin on palattu alkupisteeseen. Kierros on siis tehty.

Helsingin kantakaupungin kaupunginosat

huhhuhkuu 28th, 2010

Suurin osa kantakaupungin osista on liitetty Helsinkiin vuosina 1550 ja 1643. Toukola, Kumpula, Käpylä, Reijola ja Meilahti on liitetty vuonna 1906, Pasila 1912, Ruskeasuo 1926 ja nykyisen Salmisaaren eteläosa vesialueineen 1927.

Kaupunginosat, joiden nimi on korostettu, käydään läpi virallisella kävelyreitillä. Taulukon tiedot ovat peräisin (suurimmalta osin) lähteestä [1], missä ei toisin mainita.

Katso kaupunginosien rajat Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta.

Löysin puolivahingossa Helsingin kaupungin saitilta, Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta sivun Nimistönsuunnittelu, josta käsin taasen löytyi mainio juttusarja “Viikon nimet“, jossa on esitelty valtaosa kaupunginosien nimistä. Kunkin kaupunginosan nimi on linkki, joka osoittaa ao. nimiartikkeliin, jos sellainen on.
Nro Nimi Selite 1. 2. 3.
I Kruununhaka — Kronohagen 1750-luvulta lähtien on alueesta käytetty nimeä “Kronohagen”, koska armeijan tykistön hevosia laidunnettiin siellä. Krunika, Kruna 1812 1959
II Kluuvi — Gloet Saanut nimensä Kluuvinlahden (“Gloet”) mukaan. Gloet-nimellä tunnettiin merenlahti, joka ulottui Töölönlahdesta suurin piirtein nykyisen Havis Amanda -patsaan tienoille. Nimi on ollut käytössä 1600-luvulta lähtien. Lahti täytettiin 1800—1850-luvuilla. Ks. myös lähde [7]. Kluvari 1812 1959
III Kaartinkaupunki — Gardesstasen     1812 1959
IV Kamppi — Kampen Nimi tunnetaan jo 1600-luvulta.   1812 1959
V Punavuori — Rödbergen Nimi johtuu kaupunginosien V ja VI alueella sijaitsevista punertavista rantakallioista, joita 1600-luvulta lähtien on kutsuttu nimellä “Punavuoret — Rödbergen”. Rööperi, Röba 1812 1959
VI Eira — Eira Kaupunginosassa sijaitsevan vuonna 1905 perustetun Eiran sairaalan mukaan. Sairaala on nimetty tukholmalaisen samannimisen sairaalan mukaan. Eira on lääkintätaidon jumalatar pohjoismaisessa jumaltarustossa.   1875 1959
VII Ullanlinna — Ulrikasborg Vuoden 1747 linnoitussuunitelman perusteella rakennetun linnoituksen “Ulricasborg” mukaan. Linnoitus nimettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan.   1841 1959
VIII Katajanokka — Skatudden Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä “Skat Udden” (kartassa 1775). Nokka, Skatta 1859 1959
IX Kaivopuisto — Brunnsparken Vuonna 1838 perustetun kylpyläpuiston mukaan käyttöön tullut nimitys “Brunnsparken”. Brunssa, Kaivari, Prunssa 1875 1959
1909
(1840)
X Sörnäinen — Sörnäs Nimi “Södernäs” on mainittu Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa (1639) kaupungin uutena sijoituspaikkana. Niemi, johon nimi viittaa, sijaitsee etelässä Vanhastakaupungista katsoen. Ks. myös lähde [4]. Sörkka, Sörkkä 1893 1959
1929
XI Kallio — Berghäll Alueella sijainneen samannimisen vuokratila-alueen mukaan. Kaupunginosa jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Ks. myös Kallion kartta (Kallio-seura) Kallio: Bergga, Berka, Berkka, Bärgga, Bärika, Bärtsi, Kaltsi; Siltasaari: Siltis, Siltsu 1887 1959
XII Alppiharju — Åshöjden Vanhoista paikallisista vuokra-alueiden nimistä “Alppi — Alpen” ja “Ås”. Kaupunginosa jakaantuu kahteen osa-alueeseen: Alppila ja Harju. Alppila: Alppis 1883 1959
XIII Etu-Töölö — Främre Tölö Nimi “Tölöby” tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Ks. myös lähde [6]. Tälikä, Tölika, Tölikka, Tölis 1906 1959
1909
XIV Taka-Töölö — Bortre Tölö 1906 1959
XV Meilahti — Mejlans Nimi “Mejlans” maatilan nimenä jo 1600-luvulla. Suomenkielinen nimi on äänteellinen mukaelma. Meikku 1925 1959
XVI Ruskeasuo — Brunakärr   Ruskis 1937 1959
1928
XVII Pasila — Böle   Fredika, Spadela 1910 1959
1927
(1909)
XVIII Laakso — Dal Luonnonnimi, joka on tarkoittanut Nordenskiöldinkadun pohjoispuolista laaksoa (“Dal”). Suomenkielinen käännös on tullut käyttöön myöhemmin.   1945 1959
XIX Mustikkamaa Korkeasaari — Blåbärslandet Högholmen Saaren nimi 1500- ja 1600-luvuilla “Blåbershol(l)men”, nykyinen suomenkielinen nimi v. 1928. “Högeholmen” tunnetaan vuodelta 1569 Korkeasaaren nimenä. Nykyinen suomenkielinen nimi on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Mustikkamaa: Blobba, Bloba, Blobika, Mustis; Korkeasaari: Högga, Högis, Hökka, Korkis 1959
XX Länsisatama — Västra Hamnen Sijainnin ja funktion mukaan.   1916 1921
XXI Hermanni — Hermanstad Kahdelle Kumpulan kartanosta erotetulle asuntoalueelle Hermanstad I ja II annettiin nimet kartanon omistajan, vapaaherra Herman Sigfrid Standerskjöld-Nordenstamin mukaan. Suomenkielinen nimi vahvistettu vuonna 1909. Heruli 1892 1959
XXII Vallila — Vallgård Alkuperäinen nimi “Vallgård” on syntynyt alueen käytön mukaan (‘vall’ = ‘nurmi’) — aluetta käytettiin karjan laitumena. Valkka 1908 1959
XXIII Toukola — Majstad   Toukis, Maisuli, Majsuli 1920  
XXIV Kumpula — Gumtäkt   Kumis, Kumpis 1923  
XXV Käpylä — Kottby   Fabula, Käbis, Käpis, Käpykylä 1920  
XXVI Koskela — Forsby Nimi “Forsby” tunnetaan jo vuodelta 1351. Helsingin kaupunki perustettiin kylän maille vuonna 1550.   1936 1959
XXVII Vanhakaupunki — Gammelstaden Nimi “Gamla Helsingfors” esiintyy Uuden Helsingin perustamiskirjassa v. 1639. Nykyiset nimiasut vahvistettu 1909. Gammeli 1938 1959

Selitteet

  1. Alkuasukkaiden käyttämiä nimiä, päälähteenä lähde [5]
  2. Asemakaavoituksen aloitusvuosi
  3. Kaupunginosan nimeksi. Vuosiluvun jälkeen mainittu kursivoitu vuosiluku on nimiasujen vahvistamisvuosi, mikäli tiedossa. Jos em. vuosilukuja on kaksi, on ensin mainittu suomenkielisen nimiasun vahvistamisvuosi ja toinen ruotsinkielisen. Suluissa “(” ja “)” oleviin vuosilukuihin tulee suhtautua varauksellisesti. Lähde ei ole täydellisen aukoton.

Lähteet

[1] Helsingin kaupungin julkaisuja: Helsingin kadunnimet 1992. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
[2] Facta-tietosanakirja 1975.
[3] Ilkka, Seppo 1991: Diskreettiä matematiikkaa. Otatieto, Helsinki.
[4] Saarikivi, Janne (lainattu 2003-11-28): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#sornainen
[5] Internet-lähde: Slangi.net:in sanasto
[6] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#toolo
[7] Saarikivi, Janne (lainattu 2004-02-12): Helsingin nimistön vaiheita. Internet-lähde, URL: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/#kluuvi

Osmo Soininvaara maalaistolloista

huhhuhkuu 23rd, 2010

Jo Rooman ajalta on kertomuksia siitä, millaisia typeryksiä ovat maalaistollot, joiden ei ollut tarvinnut päätään paljon vaivata vaikeisiin älyllisiin ongelmiin.