asioista ja seikkojen huomioimisesta

heisunheiluvilleskuu 8th, 2009

Määritelmiä

Asioita ovat kaikki. Moni asia on seikka. Seikat puolestaan usein liittyvät asioihin ja niiden huomioiminen vaikuttaa asioihin, erityisesti toimenpiteisiin; seikat ovatkin usein luonteeltaan olosuhteita. Seikan huomioiminen tarkoittaa usein sanotun seikan huomioon ottamista, ja tuon huomioonoton perusteella toimenpiteiden laatuun ja suuntaan liittyvien ominaisuuksien mitoittamista. Seikkaileminen taas on jatkuvanluontoista seikkain huomiointia.

Huomioitavia seikkoja

  1. Seikkojen huomioiminen saattaa olla luonteeltaan hyvinkin konkreettista, ja asianmukainen kielenkäyttö voi kuulostaa yllättävältä maallikon korvissa: “taidanpa huomioida muutaman olutseikan”; “sitä on taas käyty seikkoja huomioimassa, kun niin nukuttaa?”
  2. Toimenpiteiden suorittaminen valitettavan usein muuttaa asioita, erityisesti olosuhteita, mikä saattaa johtaa seikkojen jatkohuomioimiseen ja niin ollen mahdollisesti myös jatkotoimenpiteisiin.
  3. Käytännössä kaikki asiat ovat seikkaperäisiä, mitä tosiseikkaa ei tarvitse yleensä korostaa. Pikemminkin on kiinnitettävä huomio asiaan, joka vaikuttaa seikkaperättömältä.
  4. Seikkaperää ei itsenäisesti ole, paitsi asiattomissa yhteyksissä. Seikkaperän huomioimista voidaankin pitää valitettavana epävirallisena viihdytysyritystoimenpiteenä, ns. huumorina. Luonteeltaan ilmaus on siinä määrin asiaton, että sitä tulee välttää kaikissa virallisissa yhteyksissä.

Sanasto- ja kielenkäyttöseikkoja

Substantiiveja on kielessä hyvä suosia, samoin kuin tarpeettoman konkreettisia verbejä. Suositeltavia substantiiveja kansalaisen käyttöön ovat esimerkiksi: asia, seikka, toimenpide, taho, olosuhde. Verbien käyttö on syytä aina jättää minimiin, koska useimmat asiat voidaan myös substantiivein ilmaista. Verbittä kuitenkin harvoin voi toimeen tulla; suositeltavia verbejä ovat esimerkiksi: olla, huomioida, suorittaa, seikkailla.

Antiikin Kreikan n. seitsemän viisasta miestä

touhukuu 2nd, 2009

Tarkkaan ottaen kuuluisia kreikan viisaita on seitsemän vähän epämääräisessä mielessä: alla ensin lista niistä neljästä, jotka tapaavat esiintyvät “kaikissa” listauksissa ja sitten lista nimiä, joilla on tapana täydentää lista seitsemän vahvuiseksi:

Varsinaiset viisaat

Bias ca. 570 eKr.
Joonialainen patriootti ja valtiomies. Historiallisena pidetään kertomusta, jonka mukaan joonialaiset hänen kehotuksestaan peustivat kaupungin Sardiniaan.
Pittakos 648 eKr.—
Mytileneläinen valtiomies ja sotapäällikkö.
Solon 638—558 eKr.
Ateenalainen valtiomies ja lainlaatija. Laati kuuluisan perustuslain, joka oli demokratian ja oligarkian välinen kompromissi. Esitteli uutuutena valamiesoikeudenkäynnin.
Thales 624(?)—547(?) eKr.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen nimeltä tunnettu kreikkalainen matemaatikko (ja matemaatikko yleensäkin) oli Vähän-Aasian Miletoksesta kotoisin ollut kauppias Thales. Thaleen kerrottiin saaneen oppinsa Egyptistä. Hänen sanotaan esittäneen tai todistaneen seuraavat viisi geometrian teoreemaa:

  1. Tasakylkisen kolmion kantakulmat ovat yhtä suuret.
  2. Ristikulmat ovat yhtä suuret.
  3. Kaksi kolmiota, joilla on yhtä suuret kaksi kulmaa ja niiden välinen sivu, ovat yhtenevät.
  4. Ympyrän jokainen halkaisija jakaa ympyrän kahteen yhtä suureen osaan.
  5. Puoliympyrän kaaren sisältämä kulma on suora.

Näistä viimeistä kutsutaan edelleen Thaleen lauseeksi.

Keräilyerät

Anakharsis
Skyyttalainen filosofi, Solonin ystävä ja kollega.
Epimenides
Runoilija, jota on siteerattu raamatussa asti.
Kheilon
Spartlainen filosofi, jolta on peräisin lentävä lause “tunne itsesi”, gnóthi seautón.
Khilon 500-luku eKr.
Spartalainen valtiomies, ensimmäinen efori vuodesta 556 eKr.
Kleobulos 500-luku eKr.
Rhodoslaisen Lindoksen tyranni, runoilija ja arvuuttelija.
Lassos
Peloponnesolainen runoilija, joka mm. kirjoitti hymnin käyttämättä lainkaan s‑kirjainta, mikä lieneekin ollut helppoa, koska kreikkalaiset muutenkin käyttävät omaa aakkostoaan, jossa s‑kirjainta ei lainkaan ole.
Periandros 600-luku eKr.
Korintin toinen tyranni, seurasi isäänsä v. 627 eKr. Paranteli Korintin satamaa.

Seitsemän kääpiötä Disneyn Lumikin selityksen mukaan

huhhuhkuu 28th, 2009

Kansansaduissa kääpiöt ovat nimettömiä; niiden nimet ovat Disneyn kehitelmiä. Disneyn antamat nimet aakkosjärjestyksessä: Jörö, Lystikäs, Nuhanenä, Ujo, Unelias, Viisas ja Vilkas.

Ne seitsemän merta

huhhuhkuu 24th, 2009

Merimiesjuttujen seitsemän merta ovat Pohjoinen ja Eteläinen Jäämeri, Pohjois- ja Etelä-Atlantti, Pohjoinen ja Eteläinen Tyynimeri ja Intian valtameri.

(eikun) t seremonia

banaaliskuu 30th, 2009

Televiisorissa vilahti juuri kuvaa japanilaistyyppisestä teeseremoniasta. Siitäkin asiasta on henkilöllä varsin puutteelliset tiedot. Joka tapauksessa tässä olisi jollekulle aktivistille kehitystyön paikka: tarvitsemme kaljaseremonian. Kukahan alkais?

löysiä tilastoja

peelokuu 30th, 2008

Tilastointi on jokaisen lajin suola.

Oletetaan, että:

  • Henkilö on tupakoinut 20 vuotta keskimäärin askin päivässä (sovitaan, että “aski” on nykyisin yleinen 18:n kappaleen malli);
  • savukkeen pituus on 84 millimetriä (mitattu käsivaralla käyttämästäni mentolitupakasta), josta pituudesta n. 53 mm on sitä hyvää;
  • keskimääräisessä suoritteessa jää polttamatta viisi milliä;
  • yhden savukkeen savu sisältää poltettuna 6 milligrammaa tervaa, puolikkaan nikotiinia ja seitsemän häkää;
  • henkilö käyttää yhden savukkeen polttamiseen 90—240 sekuntia.

Tästä seuraa:

  • Savukkeita on poltettu 20 × 365 × 18 = 131 400 kappaletta;
  • näistä on saatu n. (48 mm / 53 mm) × 131 400 = 0,71 kg tervaa, 0,060 kg nikotiinia ja 0,83 kg häkää;
  • rahaa on harrastukseen kulutettu vajaa 25 000 €, jos oletetaan että savukkeen reaalihinta on pysynyt suunnilleen samana (oletus ei kai ole ihan älytön);
  • aikaa on kulunut neljästä kuukaudesta vuoteen.

Mitä sitten?

  1. Poltettujen savukkeiden yhteenlaskettu pituusmitta on 11 kilometriä (varsinaisesti poltettu on vain reilu kuusi kilometriä).
  2. Sisäänhengitetyllä tervalla voisi tervata puolisentoista neliömetriä paanukattoa.
  3. Käytetyllä rahalla voisi ostaa kuudesta yhdeksään neliömetriä suurkalliolaisesta kerrostaloasunnosta.
  4. Käytetyssä ajassa Paavo Väyrynen olisi ehtinyt lukea Dostojevskin koko tuotannon 60—180 kertaa. Alkukielellä tietty.

Jälkikirjoitus: tajusin tietenkin jo ylläolevaa kirjoittaessani, että esitetyt laskut pitäisi parametrisoida kenen tahansa omilla parametreillä laskettaviksi ja esittää vaikkapa HTML/Javascript-härpäkkeenä. Kunnon nörttinä olisin sellaisen jo heti tehnytkin, mutta kun olen laiska. Tarttee sitä paitsi kerätä enemmän mielenkiintoisempia “mittareita” ja toisaalta selvittää, miten WordPressin saa lisäämään Javascriptiä sivun <head>:iin.

tiukahko paikka

peelokuu 27th, 2008

Taas on yksi testi suoritettu — ei varsinaisesti liput liehuen, mutta kuitenkin. Eilisen suunnittelupituushyppyistunnon aikana nimittäin tuli ensimmäisen kerran hankkeen aikana sellainen olo, että teki tosissaan mieli siirtyä tupakkipaikalle. Siellä kun aina on paremmat jamit ja muuta.

Tilannetta pahentaa se, että kannan mukana viimeisintä ostamaani (vajaata) röökiaskia. Ja tavallaan se, että en osaa tähän(kään) hankkeeseen suhtautua fundamentalistisesti, vaan hyväksyn sen, että joskus saattaa kiusaus kerta kaikkiaan kasvaa sietämättömäksi. Silloin on sitten lupa käryttää, eikä luvassa ole mitään Canossan-matkoja.

Oli miten oli, uhkaava tilanne väistyi, eikä edes laskenut tunnelmaa pysyvästi.

Hanke aiheuttaa Virastolla arveluttavaa kiinnostusta; tupakkitaistelupari höperehtii perässä hiihtämisestä ja toinenkin aseveli uhitteli ryhtyvänsä viikon mittaiseen tukilakkoon, mikäli kestän viikon. Hah, eipä tainnut raukka tietää, että kellot soivat jo huomenna 20:n maissa Suomen aikaa.

rajut on vehkeet

peelokuu 25th, 2008

…ja koettelemukset.

Maanantaiaamu duunissa, hauta-annos kahvia ja siihen päälle röökipaikalle katselemaan paperin ja purun savuksi tulemista. Ei viisari värähtänyt lainkaan. Pakko antaa propsit (niinkuin nykynuoret sanoo) Champixille — ja kai vähän itsellekin.

Myös eilen tuli puolivahingossa tehdyksi aikamoinen koe: syntymäpäiväjuhlinnan tohinassa kului suurin piirtein keskimääräinen baariannos, eikä sekään aiheuttanut suuria ongelmia, vaikka näköalassa ramppasi väkeä kadehdittavassa tupakoinnin toimessa.

Seuraava vaihe testiaineiston kartuttamisessa onkin välttämättä täysimittainen louhosekskursio ei-savuttomassa seurueessa. Jos vielä saisi hankkeeseen mahdutetuksi biljardiksen peluun, niin pitäisin testiä lähes rankimpana kuviteltavissa olevana. Joskin kirsikkana iin päälle toimi pitäisi hoitaa vielä työpaikalla töitä tehden.

klisettä toisen päälle

peelokuu 24th, 2008

DJ-lapaset on täynnä kaikenlaista klisettä. Ja samoin on tommoset oheiset kuvat.

Shure

Shure melko läheltä katsoen

Ranen knaabeja

Rane TTM-56:n knaabeja

1200MK2:n kyydissä

Maisemaa SL1200MK2:n kyydistä käsin

Ranen lähestymisvalot

Ranen lähestymisvalot

jatkokurssin aluksi

peelokuu 23rd, 2008

Eilinen yritys päättyi onnistuneesti. Edes safkaröökiä en tarvinnut; tosin voiton varmisteluksi söin kevyesti enkä siellä, missä saa edelleen pöydissä vetää. Perjantai-illan ratoksi napattu tuplaviskikään ei johtanut fagotti-iloittelun kaipuuseen.

Safkaröökistä muuten: tupakoimattomien on varsin turha yrittää sönkötellä “en-tajua-savun-keuhkoon-vetämisen-nautintoa”-lausuntojansa, jos eivät ole safkaröökiä kokeneet. Harva nautinto vetää vertoja raskaan ruoan päälle nautitulle kahvi-savuke-yhdistelmälle. Sanottu suorite on pieni juhlahetki jopa työpäivän keskellä nautitulla lounaalla. Suurin luopumisen tuska liittyykin näihin tupakoinnin myönteisiin ilmiöihin, joista ehkä lisää sitä mukaa, kun harmi kasvaa.

Juuri työn alla oleva aamukahvikaan ei kumma kyllä kirvoita tupakointitarvetta, vaikka yrittää kuinka psyykata. Kyllä kai siitä Champixista sitten kuitenkin jotain iloa on. Havaitsin tosin, että asenteen tietoinen koventaminen loppuviikosta oikeastaan vasta houkutteli esiin tämän savuaversion. Mikä siitä sitten menee lääkkeen ja mikä oman asenteen piikkiin, jäänee spekulatiiviseksi.

Edessä on kaksi aika tiukkaa testiä (jos aion fundamentalistilinjalla pysyä): huomenna olisi määrä mennä biljardin parissa itseään kiusaamaan, ja maanantaina on taas työpaikalla käryttelytiimi koossa, kun yksi lomalle hairahtanut palaa Virastoon. Kasveja tunnistamaan, ehkä?

uhkayritys

peelokuu 22nd, 2008

Nonni, se on nyt sitten niin, että kuurin aloituspaketti on syöty. Johtopäätöksenä totean, että pelkkä lääke ei vielä pitkälle riitä; tosin parina viime päivänä olen ollut huomaavinani, että varsinaiseen tupakoinnin aktiin kohdistuva himo on laantumaan päin. Aionkin hankkia kahden viikon jatkokurssin tänään, vaikka aine onkin pahuksen kallista (vähän reilun aski-per-päivässä-tahdin hinnoissa).

Tärkeimpänä ongelmana tässäkin asiassa on työ (nimenomaan palkkatyö). Työpäivän jälkeen on koko harjoituksen aikana mennyt ehkä keskimäärin 0,5 savuannosta per päivä, baari-iltoja tietenkin lukuunottamatta. Työpaikalla pitäisi siis keksiä jokin sijaistoiminto, joka ajaisi saman asian: rauhallisen taukohetken, jonka aikana on hyvä mietiskellä niitä näitä, vaikkapa swingin ihanuutta. Kollega ja tupakointitaistelupari ehdotti jotain kehittävää, vaikkapa “tunnista kasvi päivässä”-leikkiä. Sopiihan tuota kokeilla.

Siihen uhkayritykseen: tänään on aie päästä savuttomana työpäivän läpi. Ennalta sallin itselleni vain safkaröökin; se sopiikin erityisen hyvin, koska samaisella lounasreissulla on tarkoitus käydä vongostelemassa lisää nikotiinireseptoriantagonisteja.

saldoja

peelokuu 17th, 2008

Perjantai vahvisti käsitystä siitä, että työn tekeminen on pahasta keuhkoille: työpaikalla kului seitsemän fagottia, ja sieltä poistumisen jälkeen vain yksi. Himaan päästyä ei sitten enää yhtään.

Eilen menikin sitten ihan hulvattomaksi savutteluksi; saldo ylitti jopa askillisen (18 kpl). Selitys on tuttu: Flow:ssa tuli käydyksi ja siihen piti tietenkin valmistautua alkoholin kera, joten rankempi kärytys alkoi jo iltapäivällä.

Ennusmerkit tänäiseen nollasuoritukseen ovat selvät: tällä tietoa ei ole asiaa ulos. Edes aamuinen melko tuhti kahviannos ei johtanut pihalle siirtymiseen. Näkökulmaongelmaa ei ole.

Valitettavasti Champixin mahtivaikutukset antavat edelleen odottaa itseään. Eilinen oli ensimmäinen yhteensä 2 mg:n päivä — jospa se tästä alkaisi.

flunssa haitaksi?

peelokuu 14th, 2008

Flunssa ärhäköityi siinä määrin, että lojun jo toista päivää himassa. Kiusallista tämän lääkekokeilun kannalta; nyt nimittäin ei tietty blaadi pala, mutta sitä on vaikea saada Champixin ansioksi.

Eilinen saldo siis nolla, ja siihen jäänen tänäänkin. Toissapäivän saldo olikin sitten toistakymmentä.

flunssa avuksi?

peelokuu 12th, 2008

Alkoi eilen illalla flunssa. Tai sitten tämä on niitä “[m]elko harvinais[ia] haittavaikutuks[ia], joita voi esiintyä useammalla kuin yhdellä henkilöllä tuhannesta: [- -] kuume, palelu, heikotuksentunne, sairaudentunne, [- -]“. Oli miten oli, eilnen tupakointi loppui kyllä sitten illaksi. Eilisen saldoksi tuli kuitenkin varsin rehvakas kymmenen annosta.

Tänään annostus kaksinkertaistuu siten, että myös iltaisin pitäisi napsia. Lauantaina on edessä seuraava kaksinkertaistus, kun 0,5 mg:n pillereistä siirrytään 1,0 mg:n kertatuliannokseen. Anskattoossit.

vaikutuksia odotellessa

peelokuu 11th, 2008

Ennen kuurin aloittamista sain kuulla todistuksia kahdenlaisista (toivotuista) vaikutuksista, joita Champixilla pitäisi olla:

  • Lääkäri kertoi, että yleisesti käy niin, ettei tupakkaa kerta kaikkiaan tee mieli;
  • entinen kollega kertoi, että vaikka tupakkaa tekisi mielikin, niin se “ei maistu”, toisin sanoen siitä ei saa sitä mielihyvää, jota siitä haetaan.

Toistaiseksi näitä vaikutuksia vielä odotellaan. Toisaalta, eipä ole kuulunut ikäviäkään sivuvaikutuksia. Syötetäänköhän minulle perunajauhoa? Annos tosin kasvaa jo huomenna, ja viikon lopulla jälleen — josko sitten?

Eilinen annos luiskahti peräti yhdeksään, ja tänäänkin on aika raju seitsemän pohjalla jo tässä vaiheessa. Vaatisi täysi savuttomuus näemmä muun muassa työnteon lopettamista.

toinen päivä

peelokuu 10th, 2008

Saldo eilen: kaksi annosta. Käryttelyn vähyyteen vaikutti varmaankin eniten se, että ei ollut juurikaan asiaa ulos ja toisaalta toissapäivänä hankittu lievä näkökulmaongelma. Champixin pitäisi kai alkaa toimia tässä viikon sisään.

Eilen aamupäivällä vatsa vähän protestoi, mutta sitä en arvaa (vielä) panna lääkkeen piikkiin; kevyen koistisen lisäksi tulin tempaisseeksi äärevän annoksen kahvia.

*klunk*

peelokuu 9th, 2008

Sinne meni ensimmäinen Champix. Vielä ei tunnu mitään erityistä, heh. Eilen tuli kärytellyksi jonkin verran varastoon, kun ahdisti ajatus siitä että sanottu lääke vie auvoisan savunautinnon, niin kuin olen kuullut ihmisille käyneen.

Suomen sijamuodot

käsinkuu 12th, 2008
Suomen sijamuodot
Nimi suomenkielinen
nimi
käsi lapanen esimerkki
nominatiivi nimentö käsi; kädet lapanen; lapaset Tämä on käsi, tuo on lapanen.
akkusatiivi kohdanto käden, käsi; kädet lapanen, lapasen; lapaset Söin lapasen; kädet puutuivat.
genetiivi omanto käden; käsien lapasen; lapasten Tämän käden jälki näkyy noiden lapasten kuosissa.
essiivi olento kätenä; käsinä lapasena; lapasina Kädet käsinä, lapaset lapasina.
partitiivi osanto eronto kättä; käsiä lapasta; lapasia Ei lapasia ilman käsiä.
translatiivi tulento kädeksi; käsiksi lapaseksi; lapasiksi Älä käy käsiksi, menen lapasiksi.
inessiivi sisäolento kädessä; käsissä lapasessa; lapasissa Parempi pyy lapasessa kuin kaksi käsissä.
elatiivi sisäeronto kädestä; käsistä lapasesta; lapasista Mopo karkasi lapasista, lapaset käsistä.
illatiivi sisätulento käteen; käsiin lapaseen; lapasiin Homma meni lapaseen eikä käteen.
adessiivi ulko-olento kädellä; käsillä lapasella; lapasilla Lapasella on mukavampi käydä kuin kädellä.
ablatiivi ulkoeronto kädeltä; käsiltä lapaselta; lapasilta Vaikuttaapa lapaselta näin suoralta kädeltä.
allatiivi ulkotulento kädelle; käsille lapaselle; lapasille Lähden lapaselle, en kädelle.
abessiivi vajanto kädettä; käsittä lapasetta; lapasitta Lapasitta on kylmä olla; kädettä muuten vain epämukava.
instruktiivi keinonto käden; käsin lapasen; lapasin Käsin ja lapasin.
komitatiivi seuranto -; käsineen, käsinensä -; lapasineen, lapasinensa Käsinensä ja lapasinensa.
 
paikallissijat ovat täten korostetut

Mahatma Gandhi länsimaisesta sivistyksestä

huhhuhkuu 24th, 2008

Minusta sellainen olisi hyvä ajatus.

Bertrand Russell hyvinvoinnin yhteisyydestä

hölmikuu 25th, 2007

Kaikki henkisesti terveet ihmiset ovat yksimielisiä tietyistä asioista. On parempi olla elossa kuin kuollut, on parempi olla kylläinen kuin nähdä nälkää, on parempi olla vapaa kuin orja. Monet ihmiset toivovat näitä hyviä olosuhteita vain itselleen ja ystävilleen; he ovat melko vakuuttuneita siitä, että vihollisten kuuluisi kärsiä. Nämä ajatukset voidaan mitätöidä tieteen valossa: ihmiskunnasta on kehittynyt siinä määrin yksi suuri perhe, ettemme voi taata omaa hyvinvointiamme muutoin kuin takaamalla kaikkien muidenkin hyvinvoinnin. Jos haluat itse olla onnellinen, sinun on pystyttävä sietämään myös muiden onnellisuutta.