Helsinkiläistä kadunnimitriviaa

tampiokuu 10th, 2011
Hullun arkkitehdin vihjeistämänä lisätty Augustin Ehrensvärd, J.C.L.Engel, Eliel Saarinen ja Julius Tallberg monisuoriutujiin. Näitä alkaa olla niin paljon, että tuntuu jo oudolta puhua erikoisuudesta.
Auroran päivänä 2013: parin päivän takainen Hesari kertoo: “[- -]Aurora Karamzin on poik­keus mies­ten hallitse­mas­sa ni­mis­tös­sä. Ka­ram­zi­nin mu­kaan on ni­met­ty Hel­sin­gis­sä pait­si sai­raa­la myös usei­ta ka­tu­ja ku­ten Au­ro­ran­ka­tu ja Ka­ram­zi­nin­ran­ta se­kä Au­ro­ran­silta.” Olin pitkään väärässä uskossa, että Auroran sairaala ei olisi ollut Karamzinin mukaan nimetty, mutta ainakin viitattu wikipedia-artikkeli näin sanoo: “Vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan.” Helsingin kadunnimet ‑teos ei Karamzininranta-nimeä tunne, mutta uusinkin osa on vuodelta 1999.

Helsingin kadunnimet 2 ‑teoksessa todetaan yleisistä katujen nimentäperiaatteista mm. seuraavaa:

Yhtenä periaatteena on pidetty, että eläville henkilöille ei anneta nimikkokatuja tai ‑alueita. Vieraiden valtioiden päämiehille ei ole annettu nimikkokatuja, elleivät he ole olleet samalla myös Suomen hallitsijoita [‑ ‑], ettei muillekaan ulkomaalaisille henkilöille anneta nimikkokatuja tai ‑alueita.

Joitakin poikkeuksia näistä periaatteista on; alla lueteltuina minun tiedossani olevat. Lisäksi näiden jälkeen lueteltu ne, joiden nimi löytyy nimistöstä useammin kuin kerran.

Elävänä nimistöön päässeet

Ulkomaalaiset nimistössä

  • Henry Ford, amerikkalainen natsi ja autokauppias: Henry Fordin katu Länsisatamassa.
  • Dag Hammarskjöld, ruotsalainen diplomaatti ja YK:n pääsihteeri: Hammarskjöldintie Taka-Töölössä.
  • Nikolaus Kopernikus, tähtitieteilijä: Kopernikuksenkatu Ullanlinnassa.
  • V. I. Lenin, kansainvälinen puoluejohtaja: Lenininpuisto Alppiharjussa.

Moneen kertaan kunnioitetut

Jotkut onnekkaat ovat saaneet nimensä pääkaupungin nimistöön useammin kuin kerran.

  • Augustin Ehrensvärd, nähtävyyssuunnittelija ja sotahenkilö: Ehrensvärdintie Eirassa ja Linnanrakentajantie Herttoniemessä.
  • Johan Carl Ludvig Engel, teutoninen empiristi: Ludviginkatu Kaartinkaupungissa ja Engelinaukio Eirassa.
  • Aurora Karamzin, seurapiirihenkilö ja suurhyväntekijä: Aurorankatu, Karamzininkatu ja Karamzininranta (Etu-Töölö); Auroran sairaala sekä läheiset Auroranportti ja Auroransilta (Laakso). Sairaalan nimi ei taida kuulua kadunnimistöön, mutta viisi muuta nimeä kai kuuluvat. Ennätyksellinen kunnia siis.
  • Robert Henrik Rehbinder, virkamies, peräti kolmesti: Iso Roobertinkatu (Punavuori), Pieni Roobertinkatu (Kaartinkaupunki) ja Rehbinderintie (Eira). Myös Heikinkatu oli saman herran mukaan nimetty.
  • Eliel Saarinen, huvilamaakari: Eliel Saarisen tie Haagassa ja Elielinaukio Kluuvissa.
  • Jean Sibelius: Sibeliuksen puisto ja Sibeliuksenkatu Taka-Töölössä.
  • Julius Tallberg, kauppamies ja -neuvos: Tallberginkatu Länsisatamassa sekä Tallbergin puistotie ja Kauppaneuvoksentie Lauttasaaressa.
  • Zachris Topelius, kirjailija, toimittaja, historioitsija ja yleinen satusetä (kolmesti): Topeliuksen puisto (Taka-Töölö), Topeliuksenkatu (Taka-Töölö, Meilahti) ja Sakarinkatu (Kallio).

Lähteet

  1. Helsingin kadunnimet
  2. Helsingin kadunnimet 2
  3. Helsingin kadunnimet 3
  4. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu

Robert Goren

tampiokuu 1st, 2011

Kova laki: rikollinen mieli ‑TV‑sarjassa murhaajia jahtaava etsivä Robert Goren (Vincent D’Onofrio) tietää kaikesta kaiken, on huippuälykäs ja sosiaalisesti erittäin lahjakas sekä syvästi oikeudentuntoinen — sanalla sanoen varsin tyypillinen vasenkätinen.

Helsingin metroasemien nimistä

dokakuu 18th, 2010

Mainio Tarinoiden Helsinki ‑palvelu vastaa kysymykseen “Mistä Helsingin metroasemat ovat saaneet nimensä?“:

[‑ ‑] Nimet on annettu sen mukaan, missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan. Poikkeuksena ovat rautatieaseman, Siilitien ja uusimman, Kalasataman, asemat. Rautatieaseman metropysäkki on luonnollisesti nimetty tarkan sijaintinsa mukaan ja samoin Siilitien. [‑ ‑]

Vastauksen julistusaikaa tai päivitysaikaa ei valitettavasti ole merkitty.

Tarkastellaan metroasemien nimet verraten niitä tuohon yllä julistettuun teoriaan. Kaupunginosan nimen ensimaininnan jäljessä on sen järjestysnumero.

Ruoholahti
Teoria ontuu; Ruoholahti on Länsisataman (XX) kaupunginosan osa-alue, eikä siis kaupunginosa.
Kamppi
Tämä asema todella osuu Kamppiin (IV).
Rautatientori
Tekstissä mainittua “rautatieasema”-nimistä metroasemaa ei metrosta löydy; tässä siis tarkoitetaan Rautatientorin asemaa.
Kaisaniemi
Kaisaniemi ei myöskään ole kaupunginosa; nimi on paikannimi ilman “virallisempaa” statusta. Sekä em. Rautatientorin ‑ että tämä Kaisaniemen asema sijaitsevat Kluuvin (II) kaupunginosassa.
Hakaniemi
Hakaniemikään ei ole kaupunginosa, vaan “rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella“, kuten wikipediakin (nykyään) tietää kertoa. Nimi on sinänsä oikein osuva; nimen “Hakaniemi” osaa jokainen helsinkiläinen, ja varmaan aika moni muukin, yhdistää juuri oikeaan tienooseen. Hakaniemen metroasema sijaitsee Kalliossa (XI).
Sörnäinen
Tässä kohtaa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä: missä metroasema sijaitsee? Karttaa tulkiten näyttäisi siltä, että asema olisi juuri Alppiharjun (XII) puolella, mutta sillä on sisäänkäynnit kolmesta kaupunginosasta: Kalliosta, Alppiharjusta ja Sörnäisistä (X). Sörnäinen on ihan kelpo nimi, mutta mainioita vaihtoehtoja olisivat voineet olla “Kurvi” tai peräti “Kinapori”. Sörnäisten asema on aika kaukana esim. Merihaasta, joka kuuluu Sörnäisiin; Merihaasta katsoen Hakaniemen asema on lähinnä.
Kalasatama
Tässä on, kuten viitattu Tarinoiden Helsinki ‑artikkelikin sanoo, osuttu hienosti: “[‑ ‑]koska paikalla todella on ollut vilkas kalasatama[‑ ‑]”. Kalasataman asema sijaitsee Sörnäisissä.
Kulosaari (XLII)
Teorian mukaan.
Herttoniemi (XLIII)
Teorian mukaan.
Siilitie
Toimii, aseman katuosoite on Siilitie 2. Asema sijaitsee Herttoniemessä.
Itäkeskus
Jälleen osa-alue, tällä kertaa Vartiokylän (XLV) kaupunginosan.
Puotila
Kuten Itäkeskus, on Puotilakin Vartiokylän osa-alue.
Rastila
Rastila taas on Vuosaaren (LIV) osa-alue.
Vuosaari
Tämä asema todella sijaitsee Vuosaaressa, sen osa-alueessa Keski‑Vuosaari.
Myllypuro
Puotilan ja Itäkeskuksen tapaan on Myllypurokin Vartiokylän osa-alue.
Kontula
Kontula on Mellunkylän (XLVII) osa-alue…
Mellunmäki
…ja niin on Mellunmäkikin.

Artikkelin esittämä teoria ei siis oikein toimi. Onko tällä sitten jotain merkitystä? Siinä mielessä on, että tällaisen palvelun, jonka ainakin yksi tuottaja on Helsingin kaupunginkirjasto, toivoisi tarjoavan tarkempaa tietoa. Kaupunginosatiedot ovat hyvin helposti tarkastettavissa esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta. Artikkelin alussa sanotaan: “Helsingin metroasemien nimet ovat nimistötoimikunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan keksimiä.” On vaikea uskoa, että mainitut tahot vastaisivat kysyttäessä jotain niin ylimalkaista, kuin “missä kaupunginosassa asema sattuu sijaitsemaan.” Vaikka tällaisen palvelun arvo varmaan nähdäänkin suurimmaksi osaksi viihteellisenä, olisi silti pidettävä huoli aineiston laadusta — miksipä ei tällaista mainiota ja arvokasta palvelua pidettäisi vähän “virallisempanakin” lähdekokoelmana? Sellaisena eivät palvele ainakaan tässä käsitellyn artikkelin kaltaiset jutut.

Ursus maritimus

leikkisyyskuu 19th, 2010

On ilahduttavan laajalle levinnyt harhaluulo, että jääkarhut (Ursus maritimus) olisivat vasenkätisiä. Näin ei ole, vaikka niin onkin miellyttävä väittää. Jaa miksikö? Siksi, että jääkarhut ovat niin bloody kool, eivätkä vain kirjaimellisesti, mikä panisi olettamaan, että pakkohan niiden on olla kätisyydeltäänkin oikeaoppisia.

Siltasaarenkadun nimenmuutos

leikkisyyskuu 18th, 2010

Helsinki kertoo, että apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä haluaa poistaa Siltasaarenkadun nimen. Poistosuorite olisi määrä täyttää muuttamalla nimi Unioninkaduksi.

Jos koko katuyhteys nimettäisiin Unioninkaduksi, alkuperäinen muistuma Suomen ja Venäjän unionista voisi saada rinnalleen myös muita unioneja ja yhteistyöponnisteluja yhteisen Helsinkimme hyväksi, Penttilä sanoi.

Sitaatti on aito, Penttilä on ilmeisesti tosiaan näin sanonut.

Ajatus on huono, ainakin seuraavista syistä:

  • Siltasaarenkadulla näyttäisi olevan yhdeksäntoista osoitetta; jokainen viittaus niihin pitäisi muuttaa. Tämä ei ole vain kustannus- vaan myös esim. turvallisuustekijä: sekä kaupunkilaisilla että hätäkeskuksilla menee aikansa, että uusi nimi tarttuu. Ylipäätänsä tulisi vakiintuneita nimiä muutella vain erityisen painavista syistä — edellä lainattu Penttilä‑sitaatti ei ainakaan minulle sellaista paljasta.
  • Nimi “Siltasaari” häviäisi kadunnimistöstä käytännössä tyyten — Siltasaari varmaankin pysyisi Kallion osa-alueen nimenä, mutta eipä sitä näe häiriöksi asti käytettävän. Saaren länsikärjessä on myös Siltasaarenkärki-niminen kadunpätkä. Siltasaari‑nimi on perua ajalta, jolloin paikalla todella oli saari. Kotus paljastaa myös Pitkänsillan nimennän perusteen.
  • Unioninkatu‑Siltasaarenkatu ‑linjan nimenvaihdos Pitkänsillan kohdalla on nimenomaan historiallisesti perusteltu. Jos halutaankin “unohtaa” yhteiskunnallis‑poliittinen jakolinja, joka on juuri Pitkänsillan kohdalla tunnetusti jyrkkä, ei se kyllä onnistu nimiä kartalta pyyhkimällä. Sitä paitsi, on vaikea keksiä kovin hyviä perusteluita, miksi tällainenkin tosiseikka edes pitäisi unohtaa.

Kolmen kaupunginosan rajapyykki: Sörnäisten metroasema

leikkisyyskuu 12th, 2010

Sörnäisten metroasema on asemien joukossa erityisessä *kröh* asemassa: sille on sisään- ja uloskäynnit kaikkien kolmen Suur-Kallion osan alueelta: Alppiharjusta asemalle pääsee sekä Vaasanpuistikon rakennelmasta että Kinaporin korttelin Hämeentien puoleiselta sivulta, n. Hämeentie 54:n kohdalta. Kalliosta asemalle pääsee Kurvin William K:n edessä sijaitsevia portaita ja Sörnäisistä kaksia portaita, joista kummankin alkupää on suunnilleen Hämeentie 29:n kohdalla. Lisäksi yksi sisäänkäynti on ei‑kenenkään‑maalla, raitiotiekiskojen välissä keskellä Hämeentietä. Oivallinen on siis aseman sijoitus.

Suur‑Kallio

leikkisyyskuu 12th, 2010

Kaupunginosien rajojen tunteminen on yleisesti aika huonolla tolalla. Yksi syy siihen lienee, että tiedotusvälineet viljelevät vääriä tietoja tässäkin asiassa: paraatiesimerkki on Iltalehden juttu Jalkajousella ammuttiinkin kahta miestä. Juttu esimerkillistää myös spesifimpää, tässä käsillä olevaa kaupunginosarajatieto‑ongelmaa: Kallio tapaa vetää yllensä naapurikaupunginosien synnit. Iltalehti‑esimerkissämme ingressiteksti sanoo:

Helsingissä Kalliossa ammuttiinkin perjantaina jalkajousella kahta miestä.

Leipätekstissä kerrotaan:

Poliisi löysi perjantaina Katri Valan puistosta vertavuotavan miehen. [‑ ‑] Vaasankadulla ja Suvilahdenkadulla sijaitsevista asunnoista otettiin kiinni [‑ ‑]

Miestä olikin siis ammuttu Sörnäisissä; kiinniotot tapahtuivat Alppiharjussa ja Sörnäisissä.

Onko tämä sitten vakavakin ongelma? No eipä oikeastaan, mutta ärsyttävä se on, vasitenkin siksi, että tällaiset asiat on niin helppo tarkastaa, esim. kaupungin tarjoamasta paikkatietopalvelusta; internetiä lienee tyypillisesti mahdollista toimituksissa käytellä, jopa ulkopaikkakuntalaisissakin.

Edellä kuvattu ongelma tuskin häviää. Esitän ratkaisuksi tarkoitetun alueen (ainakin Kallio, Alppiharju ja Sörnäinen) nimittämistä aina ja johdonmukaisesti Suur‑Kallioksi. Täten menetellen ei olisi enää niin nougat’ta, jos sattuisi rajatietopuutteita. Jatko‑ohjeena ilmoitetaan, että tarkemminkin voi sitten halutessaan paikkoja nimetä: esim. Linnunlaulua voisi kutsua verevästi Suur‑Kallion osa‑alueen Linjat pienalueeksi kolme; esimerkkiuutisessa mainittu Vaasankatu sijaitsee Suur‑Kallion osa‑alueen Harju pienalueessa nolla ja niin edelleen.

Jari Tervo demokratiasta ja idiooteista

leikkisyyskuu 11th, 2010

Demokratiassa on valtiollisena järjestelmänä pysyvä vika. Siinä myös idiootit saavat äänestää. Diktatuurissa idiootit eivät äänestä. He ovat vallassa.

Jimmy White

leikkisyyskuu 4th, 2010

James Warren “Jimmy” White on yksi aikain menestyneimpiä snookerin pelaajia, ja varmaankin paras toiseksi paras (paras on nyt epäilemättä Ding Junhui), joka ei ole koskaan voittanut World Snooker Championship ‑turnausta. Vasenkätisyytensä ansiosta White nauttii suurta kunnioitusta valtaväestön parissa. Suorastaan gigalomaanillisiiin mittoihin olisi ihailu varmaankin yltynyt, jos Brown White olisi pitänyt kiinni suunnitelmastaan ryhtyä Snookerin kummisedäksi.

Vasemman käden esimerkillistä käyttöä englantilaisen biljardipöydän ääressä: White tekee kolmekymmentäkuusi hypnoottista elettä, ja ohessa 147:n breikin vuoden 1992 MM‑turnauksessa:

White elvistelee kierrelyönneillään:

James Brown

leikkisyyskuu 1st, 2010

James Brown lienee historian merkittävin populaarimuusikko Kuuban ulkopuolella. Oheistetusta videosta voimme todeta fankkitoimihenkilöiden kuninkaan olleen vasenkätinen, mistä emme voine olla yllättyneitä henkilön nerouden muistaen.

Mucius Scaevola

peelokuu 30th, 2010

Varmaankin tuntemattomin kaikista maailmankuuluista vasenkätisistä on ollut roomalainen Gaius Mucius Scaevola. Aivan epäilemättä on Mucius tunnetuin ns. pakkovasuri. Tarinasta on monta näkemystä, mutta ydinosa menee jokseenkin näin: Etruskikuningas Lars Porsenna väkineen piiritti juuri tasavallaksi ryhtynyttä Roomaa, ja tilanne kaupungissa oli paha. Aatelisväen nuorison piirissä levisi villitys hiipiä piirittäjän leiriin kuningasta tappamaan: kolmesataa nuorta miestä sopi keskenänsä, että yksi heistä toisensa jälkeen toteuttaa tapposuunnitelmaa, kunnes joku onnistuu. Ensimmäisenä matkaan lähti Gaius Mucius ‑niminen miekkonen. Leiriin päästyään teki Mucius aika pahan mokan, ja tappoi kuninkaan sihteerin tai muun kätyrin. Silloin vielä tavallisena oikeakätisenä Mucius ei tajunnut, että rahaa leirissä jakeleva mies on jonkinlainen kirjuri tms. eikä suinkaan kuningas. Kirjurin tappamista luonnollisesti paheksuttiin leirissä laajalti, ja Mucius vietiin vastaamaan teostaan itse kuninkaalle. Kuninkaan teltassa Muciusta uhkailtiin karmeasti, mutta mies ei tästä hätkähtänyt. Todistaakseen motivaationsa jyrkkyyden työnsi hän kätensä tuleen, ja poltti sen karrelle ilmeenkään värähtämättä. Porsenna vakuuttui järjettömästä teosta siinä määrin, että päätti lähteä joukkoineen kotiin, mitä tekoa roomalaiset pitivät hyvänä, ja toisaalta Muciuksen ansiona. Siinä määrin arvostivat kaupunkilaiset Muciusta, että antoivat hänelle arvonimeksi “vasenkätistä” tarkoittavan “Scaevolan”.

Internet tietää kertoa Muciuksesta kaikenlaista; esimerkkiartikkelina toimikoon tämä livius.org:in artikkeli.

Missä se lapanen tänään on?

peelokuu 13th, 2010

Juuri tänään olisi syytä pitää lapanen oikeassa lapasessa käsin. Toisin sanoen, oikein hyvää kansainväistä vasenkätisten päivää kaikenkätisille, ja osanotto kätisyysrajoitteisille.

URL:it (huonosti) rikottu

peelokuu 10th, 2010

Aiemmin uhottu URL:ien rikonta on saatu huonosti suoritetuksi. Useimmat pyynnöt vanhoihin URL:ieihin ohjataan nyt suht tolkullisesti, ainakin näin toivotaan, uusiin uljaisiin /ia/:ttomiin vastineisiinsa.

Samalla huononnettiin feed siten, että ne kierrätetään Feedburnerin kautta. Tilaajalle tämän ei pitäisi aiheuttaa suurempaa päänvaivaa.

URL:it rikki kohta

peelokuu 10th, 2010

Tämän “blogin” URL:it rikotaan tänään. Pyynnöt vanhoihin URL:eihin pyritään ohjaamaan uusiin URL:eihin sikäli kun tekijän Apache-konfauskyvyt riittävät — eli tuskin. Vielä samaan rahaan uusitaan sekä yksittäisten postausten, kategorioiden ja tägien URL:it. Niitä varten tehdään myös sopivat uudelleenohjaukset. Pahoittelen jos kädettömyyteni johtaa rikkinäisiin viittauksiin ja internet sikäli romahtaa.

Helsinki‑päivää

käsinkuu 12th, 2010

Helsinki-päivää vietetään jokseenkin vuosittain 12. kesäkuuta, ja niin tänäänkin. Traditio näyttää alkaneen v. 1959. Päivä lienee valittu juhlapäiväksi, koska 12.6. sattui vuonna 1550 olemaan se päivä, jolloin Kustaa Vaasalla oli mieli perustaa kaupunki. Päivä on hienosti valittu, ja Kustaa onnistui tuona vuonna erityisen hyvin.

Kannattaa panna merkille, että mainittuna päivänä on muutakin juhlan aihetta, nimittäin:

Huhut kuninkaan kuolemasta ennenaikaisia?

touhukuu 21st, 2010

Ihmishistorian teollisena aikana on saatettu sarjavalmistukseen melkoinen määrä erilaisia tuotteita. Osa tarkoitetuista kapistuksista on jotenkin merkittävämpiä kuin muut; sellaisia, että ne ovat vaikuttaneet — ja edelleen vaikuttavat — merkittävästi lukemattomien ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tässä ei tarkoiteta kapistuskategorioita, kuten vaikka “autoa”, “itseherätteistä liekewoimamoottoria” tai “kondomia”, vaan nimenomaan tuotetta: esimerkeiksi käynevät Reino‑tohveli, Kotiruoka‑kirja tai vaikkapa AK‑47‑rynnäkkökivääri (“Kalašnikov”). Aivan epäilemättä olennaisin tällaisista laitteista on Matsushita‑kauppahuoneen (nyk. Panasonic) valmistama Technics SL‑1200 MK2 ‑levynmelkutin.

Järkytys kasvoi melkoista suurenmoisemmaksi, kun Vaasankadun ainoa levykauppias väitti mukamas tietävänsä, että tuon levynmelkuttimien kuninkaan valmistus oltaisiin lopettamassa. Internet ei valitettavasti kerro, miten asian laita on, mutta eräs osa siitä kuitenkin valitettavasti levittää sellaisia kansanjoukkoja levottomustuttavia huhuja.

Onneksi henkilö on joskus ollut kaukaa epäviisas, ja hankkinut omaan kotiinsa oikeaoppisen määrän sanottuja laitteita. Ja onneksi se henkilö olen minä. Toivotaan kuitenkin, että maailmankaikkeus tulee järkiinsä ja jatkaa tämän tuiki välttämättömän kodinkoneen valmistusta, ettei siitä tule vain joidenkin homekorvaisten elitistikeräilijöiden fetissi.

Euleroitu Helsinki päivitetty

touhukuu 13th, 2010

Artikkeli Eulerin kierros Helsingissä on päivitetty vastaamaan eilispäivän vaatimuksia: reitti on nyt tarjolla KML‑tiedostona. Lapasessa on vaikka mitä huononnettavaa vielä, mutta minkäs teet — ennen kuin teet.

Vanhan maailman seitsemisen ihmettä

touhukuu 2nd, 2010

Maailman seitsemän ihmeen lista ei ole yksikäsitteinen. Alf Henrikssonin Antiikin tarinoita esittää eri listoilla esiintyneistä ihmeistä koostetuksi listaksi nykypäivää varten:

  1. Memfiin pyramidit,
  2. Semiramiin riippuvat puutarhat Babylonissa,
  3. Artemiin temppeli Efesoksessa,
  4. Zeuksen patsas Olympiassa,
  5. Mausoloksen hautamuistomerkki Halikarnassoksessa,
  6. Faroksen majakka Aleksandriassa sekä
  7. Rhodoksen kolossi.

Historian saatossa ovat ainakin seuraavat saaneet mainintoja:

  • Rooman Colosseum,
  • Apollonin alttari Delfoissa,
  • Sfinksi Gizassa,
  • Babylonin Ishtar-portti.

Hyvät levyt

huhhuhkuu 29th, 2010

Maailmassa on tällä haavaa kuusi virallisesti hyvää levyä. Alla lista artistin mukaan aakkostettuna.

Artisti Levy TJEU
Kenny Burrell Midnight Blue Chitlins Con Carne
The Congos Heart of the Congos Fisherman
Grupo Folklórico y Experimental Nuevayorquino Concepts in Unity Anabacoa
Tito Puente Top Percussion Eleguana; Ti Mon Bo
Otis Rush 1956—1958 Cobra Recordings Double Trouble
Ali Farka Touré The River Ai Bine

Oscar Wilde herrasmiehistä ja haitarinsoitosta

huhhuhkuu 28th, 2010

Herrasmies on henkilö, joka osaa soittaa haitaria, mutta ei sitä tee.